• Olen nähnyt pienet kylät harvinaisen läheltä, mutta ylimielistä hesalaista ei siedä kukaan

    Muuttaminen kuului sotilasperheen kuvioihin, muistelee Petteri Summanen.
    Lähtemiseen liittyy aina kaihoa ja ikävää, mutta se mahdollistaa uuden alun.
    Lähtemiseen liittyy aina kaihoa ja ikävää, mutta se mahdollistaa uuden alun. Kuva: Markku Vuorikari
    Lukemisto|Koti
    4.1.202306:00
    Kolumni
    Petteri Summanen

    Voin todeta olevani ikuisesti ulkopuolinen. Tarkoitan monipaikkakuntaisuutta. Synnyin Säkylässä ja nyt asun Helsingissä. Väliin mahtuu Rovaniemi maalaiskuntineen, Taipalsaari, Lappeenranta ja Tamperekin. Mummola oli Etelä-Karjalassa ja toinen vanhemmistani asui Uudellamaalla.

    Muuttaminen kuului sotilasperheen kuvioihin. Seitsenvuotiaana Satakunta vaihtui Lappiin.

    Saapuminen napapiirille oli elämys. Muuttoautosta herätessä näky oli uskomaton. Valtavia lumikinoksia. Lähtöpäässä oli lumetonta. Naapuruston ala-asteikäisiä kakaroita ilmestyi heti tutustumaan tulijoihin.

    Varuskunnissa väkeä vaihtuu. Ensimmäinen kuulemani lause punaposkisen pojan viikarin suusta oli: ”Mistäkä te tulitta, hä?”

    Lähtemiseen liittyy aina kaihoa ja ikävää. Tilalle saa uudet kaverit ja ja naapurit. ”Hä” oli uusi juttu. Lappilainen ilmaisu.

    Mikä on tällaisen kiertolaisuuden anti? Johtaako se juurettomuuteen? Olenko mistään kotoisin?

    Jokaiseen muuttoon on liittynyt entisestä luopumista ja uuden omaksumista. Sopeutuminen sujuu lapsena helpommin. Ja jos vuorovaikutus pelottaa, ei löydy uusia kavereita. Uusi murre hämmentää, huvittaakin. Arki opettaa. Koululainen voi jatkaa samalla luokalla, vaikka muuttomatka halkoisi koko maan.

    Identiteetti muodostuu ympäristön vaikutuksesta. Lapsuudessa tietysti perhe, kaverit, naapurit ja koulut. Sitten omat ambitiot ja sattuman osuus. Puolison valinta, ehdottomasti!

    Työ vie. Ohjaajan keikkoja on suuntautunut muun muassa Turkuun, Lahteen, Ouluun, Mikkeliin ja Kuopioon.

    Paikallisesta elosta pääsee kunnolla perille vain tutustumalla ihmisiin.

    Näyttelijänä olen vilkaissut moneen pieneenkin pitäjään.

    Paikallisesta elosta pääsee kunnolla perille vain tutustumalla ihmisiin. Vierailu kotiin avaa henkilökohtaisen yhteyden. Ennakkoluulot karisevat ja ymmärrys lisääntyy. Vieraanvaraisuus on yleismaailmallinen ilmiö. Elokuva-, teatteri- ja tv-työt ovat usein keikkaluonteisia. Reissaaminen opettaa kunnioitusta. Ja uteliaisuus on hyvä työkalu.

    Esimerkiksi kotkalaisen merikarhun tarinoista oppii enemmän kuin hotellin aulabaarin pysähtyneisyydestä. Myös oma käyttäytyminen pääsee kunnon testiin.

    Ylimielistä hesalaista ei siedä kukaan. Toimiva vuorovaikutus perustuu kunnioitukseen.

    Kotiinpaluu. Ei ehkä ole ratkaisevaa tietää, millainen pyöräilykulttuuri vallitsee Mikkelin keskustassa tai missä saa Oulun parhaan lohikeiton. Ihmiset muodostavat paikkakunnan tunnelman. Verkostoituminen luo turvaa ja tuottaa iloa.

    Voi kilauttaa kaverille ja kahvitella, kun kulmille päätyy. Ei olla missään täysin ulkopuolinen, vaan olla kotoisin kaikkialta. Meikäläinen.

    Kirjoittaja on näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja.

    Lisää aiheesta
    • Maaseutubarometrin mukaan maaseutu latautuu myönteisillä mielikuvilla, kuten luonto, aitous ja vapaus. Maaseutuun liitetään myös avoimuus ja kulttuuritekijät, ja se nähdään aiempaa modernimpana.

      Tutkimus: Nuorista kaupunkilaisista joka viides haaveilee maallemuutosta

    • Teemu Toppinen on intohimoinen karjalaisten antiikkiesineiden keräilijä. Hänet kuvattiin Järvenpään talossa, jota remontoidaan parhaillaan perheen uudeksi kodiksi.

      Teemu Toppisen karjalaisista juurista vaiettiin: ”Lapsesta asti minusta on tuntunut siltä, että ihmiset ovat aina väärässä”

      Tilaajalle
    • Maaseutua ei saa enää takaisin sellaisessa elinvoimassaan, kuin se joskus oli.

      Koulutus | Maaseudulta on pakko muuttaa yliopiston perässä – sen jälkeen tapahtuu monia asioita, jotka vaikuttavat paluuseen

    • Torstaina Farmarissa keskusteltiin monipaikkaisuudesta. Mukana keskustelemassa olivat Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva (vas.), matkailuyrittäjä Sami Kauppinen ja Matti Puolimatka Ruokavirastolta.

      Työmarkkinat | ”Maalle muuttoon tarvitaan vähän hullunrohkeutta” – monipaikkaisuus tuo työmarkkinoille uusia mahdollisuuksia

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Lukijan idea: Puhdistusharja askelmaan

  • Koneviesti | Lukijan idea: Tuunatut Crocsit

  • Koneviesti | Lukijan idea: Tuurnalaatikko talteen