ProAgria Keski-Pohjanmaan Taneli Rahja haastoi osallistujat tunnistamaan eri nurmikasveja. Kuva: Hanna Perkkiö
Korjuukierron lyhentäminen paransi säilörehun laatua – ”Päivämaidon tuotantomäärät nousseet, ja pitoisuudet pysyneet hyvänä”
Ruokinnan onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät pellon kasvukunnosta ja lannoituksesta korjuun ajoitukseen ja säilönnän onnistumiseen. Kalajokisella maitotilalla on saatu hyviä tuloksia nopean korjuun ja kokoviljan avulla.TilaajalleKannus
Pellonpiennartilaisuuden teemapisteillä asiantuntijat käsittelivät muun muassa lannoituksen ja säilönnän keinoja, eri siemenseosten vaikutusta sekä uusinta teknologiaa rehunkorjuussa. Luken pisteellä puhuttiin nurmipellon vesienhallinnasta. Kuva: Hanna PerkkiöKannuksen Ollikkala-messujen yhteydessä järjestetyssä Nurmi-pellonpiennartilaisuudessa pohdittiin, miten säilörehun laatua ja satoa voidaan parantaa suunnitelmallisen viljelyn, lannoituksen, korjuun ja säilönnän keinoin.
Kalajokinen maitoyrittäjä Jukka Mäkelä kertoi kokemuksiaan nopean korjuun menetelmästä ja kokoviljan hyödyntämisestä ruokinnassa. Mäkelän Maito oy:llä on 180 lypsylehmää kolmen robotin navetassa sekä nuorkarjaa. Kaikkiaan 180 hehtaarin viljelyalasta sata hehtaaria on nurmella ja loput kokoviljalla.
Ensimmäisen sadon korjuuaika ratkaisee. Jos se on tarpeeksi aikainen, niin neljäskin korjuu on mahdollinen.
Viime vuonna tilalla kokeiltiin ensimmäistä kertaa nopean korjuun aikataulua, jossa korjuuväli on noin neljä viikkoa. Lyhennetyn korjuukierron avulla haluttiin parantaa energiaa ja valkuaispitoisuutta sekä saada tasaisempaa laatua.
Mäkelän mukaan korjuukertojen määrä ei itsessään ole tavoite, sillä siihen vaikuttavat ennen kaikkea alkukesän olosuhteet.
”Ensimmäisen sadon korjuuaika ratkaisee. Jos se on tarpeeksi aikainen, niin neljäskin korjuu on mahdollinen. Tänä vuonna ykkössato meni kesäkuun puoliväliin, ja syyskuun puoliväli jää näillä korkeuksilla jo liian myöhäiseksi”, Mäkelä kertoo.
Viime vuonna varhaisempi aikataulu ja lämmin syksy mahdollistivat sen, että syyskuun alussa tilalla päästiin korjaamaan neljäskin sato.
”Lopputulos oli hyvä, ja myös jälkisato kerkesi kasvaa korjuun jälkeen”, Mäkelä sanoo.
Nopea korjuu on käytössä nimenomaan sadon laadun vuoksi, sillä yhdellä korjuukerralla satoa tulee yleensä vähemmän.
Mäkelä tähdentää, että nopea korjuu on käytössä nimenomaan sadon laadun vuoksi, sillä yhdellä korjuukerralla satoa tulee yleensä vähemmän. Keskimäärin tilalla päästään reilun 3000 kuiva-ainekilon hehtaarisatoihin korjuukertaa kohti.
Lannoituskäytännöt ovat Mäkelän mukaan pysyneet pitkälti ennallaan. Ensimmäiseen satoon menee yli 40 prosenttia kesän typpimäärästä. Liete levitetään aina ensimmäisen korjuun jälkeen, ja levitys pyritään tekemään kerran kesässä.
Korjuun hoitaa urakoitsija mutta nurmen niitosta noin puolet ajetaan itse. Työmäärän ja aikataulujen hallinnan kannalta Mäkelä näkee nopean korjuun jopa etuna.
”Jos on esimerkiksi saderintama tulossa, niin korjuuta voidaan aikaistaakin, ja rehu saadaan talteen ennen sadetta.”
Nurmen rinnalla Mäkelän tilalla on kahdeksan vuoden ajan hyödynnetty kokoviljaa. Viimeiset kaksi vuotta kaikki vilja-ala on mennyt kokoviljasäilörehuksi, ja tänä vuonna sitä korjattiin 79 hehtaarilta. Nopean korjuun ja kokoviljan yhdistelmä on tuonut positiivisia vaikutuksia maitotuotokseen.
”Tähänastisella kokemuksella päivämaidon tuotantomäärät ovat nousseet, ja pitoisuudet ovat pysyneet hyvällä tasolla”, Mäkelä toteaa.
- Osaston luetuimmat
