Ota nämä asiat huomioon tilojen välisessä viljakaupassa
Tilojen välisessä viljakaupassa hinnoittelussa on monia vaihtoehtoja. Tärkeintä on, että pelisäännöt ovat selvillä molemmin puolin.Tilaajalle
Arkistokuvassa viljakuormia jonottamassa kuivurille. Kuva: Johannes TervoViljanviljelyn kannattavuustilanne on heikko. Moni voi miettiä, olisiko tilojen välinen viljakauppa yksi mahdollisuus parantaa kannattavuutta.
Useilla pitkään tilojen välistä kauppaa tehneillä tuottajilla on siitä hyviä kokemuksia. Pitkään jatkuneissa kumppanuuksissa voidaan myös hinnoittelussa tasoittaa markkinoiden kovimpia hintaheilahteluja.
Mitä asioita tulee huomioida, jos aloittaa tilojen välisen viljakaupan?
Viljaa ostavan tilan näkökulma on hankkia hyvin tuotettua laadukasta viljaa, toteaa kasvintuotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari Pro Agria Etelä-Pohjanmaalta.
Karjatilat sekä sika- ja siipikarjatilat voivat ostaa isoja määriä viljaa. Eläinten ruokinnassa muun muassa hehtolitrapainot on oltava kunnossa eikä homeita saa olla.
Tilojen välisessä viljakaupassa viljaa liikkuu niin kosteana kuin kuivattuna, heti puitua kuin vasta myöhemmin talven aikana.
”Nautatilat voivat ostaa viljaa tuoresäilöntään kosteana puintien alkuvaiheessa. Se on hyvä viljatilalle, jos kuivauskapasiteetti on itsellä vähäinen tai sitä ei ole ollenkaan”, Toppari sanoo.
Tuoreviljan kaupassa tilojen etäisyys on yleensä maksimissaan 20–30 kilometriä, Toppari arvioi. ”Usein vilja ajetaan traktorilla suoraan pellolta ostajalle.”
Kuivaa viljaa voi kuljettaa pidempiäkin matkoja, jos esimerkiksi toisella tilalla on kuorma-auto käytössään.
”Hinta voi joskus olla yleistä markkinahintaa parempikin, jos tiloilla on pitkäaikainen yhteistyösuhde.”
Viljan hinnoittelussa on monia vaihtoehtoja. Tärkeintä on, että hinnoittelusta on pelisäännöt selvillä molemmin puolin, Toppari sanoo.
Tuoreviljan hinnan monet sopivat sen korjuuhetkellä.
”Katsotaan sen hetken markkinahinta ja tehdään siihen sovitulla tavalla hintakorjaukset, jotka huomioivat muun muassa kosteuden ja laatutekijät”, Toppari kertoo.
Tuoreviljan hinnoitteluun löytyy verkosta avuksi laskureita, jotka huomioivat muun muassa kosteuden ja laatukorjaukset.
Kuivattuna myytävä vilja hinnoitellaan myös usein myyntihetken markkinahintaan peilaten.
”Hinta voi joskus olla yleistä markkinahintaa parempikin, jos tiloilla on pitkäaikainen yhteistyösuhde, ja mitä laadukkaampaa vilja on, sitä paremmin siitä voi saada hintaa laadun perusteella”, Toppari sanoo.
Kotieläintiloille on tärkeää, että tiedetään laatu hyvin. Silloin laadusta ja varmuudesta voidaan olla valmiita maksamaan.
Hinnoista voidaan sopia jo ennen sadonkorjuutakin. ”Eri tiloilla on monenlaisia käytäntöjä hinnoista sopimiseen.”
”Suunnitelmallisuus on viisautta kaikessa tekemisessä.”
Toppari arvioi, että viljamäärällä mitattuna tilojen välinen viljakauppa on kokonaisuudessaan pysynyt aika tasaisena viime vuosina.
Kotieläintilojen määrä vähenee, mutta jatkavista tiloista osa on entistä suurempia ja ne ostavat isoja määriä viljaa.
Kokonaisuudessaan rehuviljan määrä on viime vuosina ollut jopa nouseva, koska karjatiloja on siirtynyt viljatiloiksi.
Toppari sanoo, että tilojen välisestä kaupasta on hyötyä niin myyjälle kuin ostajalle.
”Pitkäaikaisista suhteista hyötyvät molemmat. Ostaja saa laadukasta viljaa eläimille. Viljatilalla taas on varma osoite viljalle tiedossa jo ennen kylvämistä.”
Hintaakin voi jo ainakin alustavasti miettiä ennen kylvämistä, Toppari sanoo.
”Suunnitelmallisuus on viisautta kaikessa tekemisessä.”
MT:n viljateemassa viime elokuussa suurta sikatilaa pitävä Juho Riuttamäki kertoi, että hänellä on kahdeksan vakiotilaa, joilta hän ostaa rehuviljaa.
Vakiotiloille hinta voi olla yleistä markkinahintaa korkeampi.
Syksyn 2024 viljateemassa hieho- ja sonnikasvattamoa pitävä Ari Nortunen sekä viljaa viljelevä Jaakko Heikkinen kertoivat kuinka yhteistyö auttaa sekä kotieläin- että viljatilaa.
Yhteistyön myötä viljatilalla on saatu nurmea viljelykiertoon ja lannanvastaanotolla ravinteita pelloille.
”Kyse ei ole vain rehuviljan markkinasta, ohessa syntyy muutakin hyötyä”, Heikkinen pohti MT:n jutussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
