Raejuusto pelasti kahdesti osuusmeijerin tulevaisuuden

Maidontuottajien määrä Suomessa vähenee ja se näkyy vääjäämättä Suonenjoella sijaitsevan osuuskunta Maitomaan toiminnassa.

Nyt tuottajia on 86 pääasiassa Savosta ja Karjalasta. Muutama tila sijaitsee Keski-Suomessa.

”Onneksi alalle on tulossa uusia innokkaita yrittäjiä ja tiloilla tehdään sukupolvenvaihdoksia”, kertoo meijerin toimitusjohtaja Pasi Laitinen.

Maitomaa maksaa sukupolvenvaihdoksen tehneille tiloille maidosta vuoden lisähintaa kaksi senttiä litralta. Lisähintaa maksetaan myös tuotantoon investoiville tiloille joka vuosi ekstralitroista.

Meijerin maksama tuottajahinta on Laitisen mukaan keskimääräinen Suomessa maksettava hinta.

Kokonaan uusiakin tuottajia Maitomaa ottaa mukaan. Kaikilla meijeriin maitoa tuottavilla tiloilla on – ja täytyy olla – Welfare Quality (WQ) -sertifikaatti, joten se on perusvaatimus Maitomaan tiloiksi haluaville.

WQ on Euroopan laajuinen, tieteelliseen tutkimukseen perustuva järjestelmä, jolla eläinten hyvinvointia mitataan säännöllisesti.

Maitomaa oli toinen meijeri Euroopassa, jolle sertifikaatti on myönnetty. Myös ensimmäinen sertifikaatin saanut eurooppalainen meijeri oli suomalainen, Juustoportti.

Maidontuottajien määrän vähenemisen lisäksi Maitomaan toiminnan, kuten kaiken suomalaisen ruuantuotannon, suuri uhkatekijä on alkutuotannon huono kannattavuus.

”Se pitäisi turvata”, Laitinen painottaa.

Hän on myös huolissaan siitä, miten vähän maataloustuottajien työtä nykyään arvostetaan.

Arvostuksen puute ja mielikuvat viljelijöistä ilmaston ja ympäristön pilaajina eivät ole omiaan houkuttelemaan alalle uusia yrittäjiä.

Maitotonkkia meijerin pihalla vuonna 1965. Kuva: Pekka Kyytinen / Museovirasto / Kansatieteen kuvakokoelma

Maitomaa on Juustoportin, Satamaidon ja Maitokolmion lisäksi ainoa teollisen mittaluokan itsenäinen meijeri Suomessa suurten yhtiöiden eli Valion ja Arla Suomen ohella.

Tärkeä kilpailuvaltti on Laitisen mukaan vastuullisuus, jota meijeri rakentaa kolmen tukijalan varaan.

Niistä ensimmäinen on niin sanottu Maitomaan perhe eli maidontuottajat, maitoautojen kuljettajat ja meijerin työntekijät.

Maitomaan perheeseen kuuluu noin 300 jäsentä, Laitinen kertoo.

Toinen tukijalka ovat luonnollisesti lehmät. Niiden hyvinvointia varmistetaan muun muassa WQ-sertifikaatilla.

Maitomaa toi markkinoille maitotuotteista koostuvan Vapaa-tuoteperheensä viime vuonna. Näihin tuotteisiin käytettävän maidon lypsävät pihatoissa elävät lehmät, jotka pääsevät ulos ympäri vuoden.

Maitomaan Vapaa-maidoilla ja -jugurteilla on WQ-merkin lisäksi Elvi-merkki. Se on Suomen ensimmäinen riippumaton tuotantoeläinten hyvinvointimerkki.

Kolmantena tulee ympäristö.

Maitomaa oli ensimmäinen suomalainen meijeri, joka laski maidontuotantonsa hiilijalanjäljen rehupellolta maitotölkkiin sisältäen turvepeltojen sekä maankäytön muutosten vaikutukset.

Maitojen hiilijalanjäljet laskettiin vuonna 2021. Tavoite oli pienentää tätä jälkeä 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

”Valitettavasti tavoitetta ei saavutettu”, Laitinen kertoo.

Töitä hiilijalanjäljen keventämiseksi tehdään koko ajan.

”Parhaillaan suoritetaan jälleen tilakohtaista hiililaskentaa, jonka jälkeen tehdään tuotekohtainen laskenta. Kunhan tulokset valmistuvat, uudet tiedot laitetaan tölkkien kylkiin kaikkien nähtäville.”

Raejuusto on yksi Maitomaan ylpeydenaiheista. Kuvassa juustoa purkitetaan vuonna 2013.  Kuva: Pentti Vänskä

Laitinen korostaa, että Maitomaa ei kompensoi aiheuttamaansa hiilijalanjälkeä, vaan pyrkii itse omilla toimillaan sitä pienentämään.

Maitomaa on asettanut kansainvälisen Science Based Targets (SBTi) -aloitteen mukaiset päästövähennystavoitteensa kasvihuonekaasuille.

Tavoitteena on vähentää meijerin päästöistä 42 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2030 mennessä.

”Tämä työ on vasta alussa, lähdimme mukaan viime vuonna”, Laitinen kertoo.

”Se on kuitenkin varmaa, että vuonna 2030 olemme parempia kuin tänään.”

110-vuotias Maitomaa on itsenäinen meijeri omistajiensa tahdosta.

Meijerin tarina alkoi vuonna 1915, kun perustettiin koko pitäjän käsittävä Suonenjoen osuusmeijeri.

Valiolainen meijeri oli vuoteen 1997 saakka. Tiet erosivat, koska Valio halusi lopettaa vuonna 1982 aloitetun raejuuston jalostuksen Suonenjoella. Omistajat olivat toista mieltä.

Maitomaa aloitti yhteistyön Ingmanin kanssa, jonka sittemmin osti Arla. Kun Arla halusi siirtää raejuuston valmistuksen vuonna 2011 Ruotsiin, oli jälleen aika tehdä päätöksiä.

Tuottajat halusivat pitää raejuuston valmistuksen Suomessa ja Suonenjoella, joten yhteistyö Arlan kanssa päättyi.