Uusilla lajikkeilla kuivuutta ja kustannuksia vastaan

Kuivuuteen ja vaihteleviin olosuhteisiin varautuminen näkyy uusissa lajikkeissa.

Tänä vuonna helmikuussa kasvilajikeluetteloon on hyväksytty 23 uutta lajiketta. Lisäksi neljän lajikkeen käsittely on kesken eli hyväksyttyjen uusien lajikkeiden määrä voi vielä nousta.

Kasvilajikelautakunta päättää lajikkeen hyväksymisestä kansalliseen kasvilajikeluetteloon. Lautakunta on maa- ja metsätalousministeriön asettama asiantuntijaelin ja sen jäsenet edustavat elintarvikeketjun eri toimijoita.

Lajikeluetteloon hyväksytty lajike on käynyt läpi viralliset viljelyarvokokeet Suomessa ja niissä lajike on todettu viljelyarvoltaan parannukseksi vallitsevaan kotimaiseen lajikevalikoimaan.

Lajikekokeiden toteuttamisesta vastaa Luonnonvarakeskus (Luke).

”Kestävyys vaihteleviin olosuhteisiin on kasvinjalostajilla keskeinen tavoite”, tutkija Merja Högnäsbacka Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

Kasvin kuivuuden kestävyyttä parantaa laaja juuristo. Suuri juuristo näkyy yleensä myös maan päällä suurena biomassana eli viljoilla pitkänä kortena.

Ennen viljelijät saattoivat vältellä pitkäkortisia lajikkeita niiden lakoherkkyyden takia. Uusissa lajikkeissa on lujat korret ja korren pituus ei enää tarkoita lakoherkkyyttä, Högnäsbacka sanoo.

Myös taudinkestävyys on uusilla lajikkeilla hyvä. Lajikevalinta on kustannusten hallintaa, kun kestävyys vähentää kasvinsuojelutoimenpiteiden tarvetta, Högnäsbacka toteaa.

Satoisuus on parantunut, kun vertaa uusia lajikkeita vielä viljelyssä laajasti oleviin vanhempiin lajikkeisiin.

Tänä vuonna kasvilajikeluetteloon on hyväksytty kolme uutta syysvehnää ja yhden hakemuksen käsittely on vielä kesken.

Syysvehnillä haetaan vastausta kuivuuden aiheuttamiin ongelmiin, kertoo tutkija Antti Laine Lukesta.

Vesi on rajoittava tekijä etenkin keväisin sadonmuodostuksessa. Syysviljat selviävät kevätviljoja paremmin alkukesien kuivista jaksoista.

Lajikekokeissa näistä syysvehnistä on saatu kovia satoja. Yhdellä koepaikkakunnalla kaikki syysvehnät ylsivät yli yhdeksän tonnin hehtaarisatoon.

Jos kylvösyksynä on kuivaa, se heikentää satoa, vaikka olosuhteet sen jälkeen olisivat hyvät.

Listalle on hyväksytty myös yksi uusi syysruis ja yksi syysruisvehnä.

Poikkeuksellista tänä vuonna oli, että kevätvehniä ei ollut hakemusten joukossa yhtään, Laine toteaa.

Uusia öljykasvejakaan ei tällä kertaa haettu luetteloon yhtään.

Eniten uusia lajikkeita hyväksyttiin tänä vuonna ohralle. Kuva: Carolina Husu

Myös härkäpavuissa näkyy kuivuuteen varautuminen. Luetteloon hyväksyttiin kaksi hyvin myöhäistä ja satoista lajiketta. Mittarilajikkeeseen verrattuna niiden kasvuaika on kolme viikkoa pidempi. Sato on 50 prosenttia mittarilajiketta suurempi.

Ne sopivat I-viljelyvyöhykkeelle, mutta ovat kokeissa onnistuneet myös III-vyöhykkeellä. Korjuuajankohta on myöhäinen ja vaatii hermoja odottaa, Laine toteaa.

Haitta-aineita uusissa härkäpapulajikkeissa on vähän. Siemenkoko on suuri, jopa kaksinkertainen vanhoihin lajikkeisiin verrattuna. Se on huomioitava kylvössä, etteivät vantaat mene tukkoon.

”On kylvettävä hitaasti”, Laine sanoo.

Yhden uuden hernelajikkeen käsittely on vielä lautakunnassa kesken.

Uusia ohralajikkeita luetteloon hyväksyttiin yhteensä 11. Niistä kolme oli monitahoisia ja kahdeksan kaksitahoisia. Kahden ohralajikkeen käsittely on vielä lautakunnassa kesken.

Kaikista tänä vuonna listalle hyväksytyistä lajikkeista lähes puolet on ohria. Määrä on kuitenkin normaali, viime vuonnakin uusia ohria tuli listalle yli kymmenen. Ohra on Suomen viljellyin vilja.

Joukossa on potentiaalisia mallaslajikkeita, mutta mallashyväksynnät tehdään myöhemmin eri hakemuksista ja käsittelyssä.

Toiseksi viljellyimmälle viljalle, kauralle, hyväksyttiin neljä uutta lajiketta.

Nurmisiemenistä listalle hyväksyttiin yksi nurminata. Yhden italianraiheinän käsittely on lautakunnassa kesken.

Kauralle hyväksyttiin neljä uutta lajiketta. Kuva: Carolina Husu

Jalostajina uusissa lajikkeissa on niin kotimainen Boreal kuin ulkomaalaisia esimerkiksi tanskalaisia ja saksalaisia jalostajia.

Nyt hyväksyttyjen lajikkeiden myyntiin tulo vaihtelee. Jos lajike on juuri tullut jalostuksesta, niin nyt alkaa siemenviljely ja sitten kun siementä on riittävästi, se pääsee laajempaan viljelyyn.

Jos taas lajike on jo Euroopassa myynnissä, niin tuontisiementä voi tulla jo hyvin 2025 satokaudelle.

Kaikki listalle hyväksytyt lajikkeet eivät välttämättä koskaan tule markkinoille. Syystä tai toisesta niitä ei otetakaan myyntiin.