

Huhtikuun puolivälissä käytävien aluevaalien ehdokaslistat -numeroineen julkaistiin torstaina 13.3.
Ehdokkaita on yhteensä 10 097. Heistä 136 on oman ilmoituksensa mukaan maanviljelijöitä.
Eniten viljelijöitä on ehdolla Varsinais-Suomessa, jossa viljelijäehdokkaita on peräti 16. Toiseksi eniten, 13, viljelijäehdokasta on Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä viljelijäehdokkaita on 11.
Tyystin ilman maanviljelijäehdokkaita on kaksi Manner-Suomen hyvinvointialuetta: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue.
Varsinais-Suomi: 16
Pohjois-Savo: 13
Pirkanmaa: 11
Päijät-Häme: 11
Satakunta: 9
Etelä-Pohjanmaa: 8
Keski-Pohjanmaa: 8
Pohjois-Karjala: 8
Kanta-Häme: 8
Pohjois-Pohjanmaa: 7
Etelä-Karjala: 6
Etelä-Savo: 6
Keski-Uusimaa: 5
Keski-Suomi: 5
Lappi: 4
Pohjanmaa: 4
Itä-Uusimaa: 3
Kymenlaakso: 3
Kainuu: 1
Tieto ehdokkaiden ammatista perustuu heidän omaan ilmoitukseensa. Ehdokkaiden tulee vaalilain mukaan ilmoittaa itsestään arvo, ammatti tai toimi, joita voi kuvailla yhteensä kahdella termillä.
Monet ehdokkaat ilmoittavat käytännössä koulutuksensa sekä ammattinsa, tai vaihtoehtoisesti nykyisen luottamustoimen ja ammatin.

MT seuloi joukosta selvästi maatalouteen liittyvät ammattinimikkeet, kuten viljelijä, maatalousyrittäjä tai maataloustuottaja. Mukana ovat myös ehdokkaat, jotka mainitsivat toisena ammattinaan emännän.
Jos viljelijäehdokas on ilmoittanut ammattinsa epäselvemmin, esimerkiksi yrittäjänä, tai hän ei ole sitä itse ollenkaan maininnut, hän ei taulukossa näy.
Eri keskusvaalilautakunnilla on voinut myös olla erilaisia tulkintoja siitä, millaisia nimikkeitä ehdokkaalle hyväksytään.
Vuoden 2022 aluevaaleissa valittiin yhteensä 51 maanviljelijä-aluevaltuutettua.
Manner-Suomen hyvinvointialueista neljän aluevaltuustoon ei valittu yhtään itsensä maanviljelijänä esitellyttä ehdokasta. Nämä olivat Lapin, Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet.
Eniten viljelijöitä taas valittiin Etelä-Pohjanmaalla, jonka 59 aluevaltuutetusta 7 kertoo työskentelevänsä maanviljelyksen parissa.
Toiseksi eniten viljelijä-valtuutettuja on Etelä-Savon hyvinvointialueella ja Satakunnassa, joiden molempien valtuustoihin valittiin viime vaaleissa 6 maanviljelijää.
Etelä Pohjanmaa: 7
Etelä-Savo: 6
Satakunta: 6
Pohjois-Pohjanmaa: 4
Keski-Pohjanmaa: 4
Pohjois-Savo: 3
Etelä-Karjala: 3
Itä-Uusimaa: 3
Kainuu: 2
Keski-Suomi: 2
Pirkanmaa: 2
Pohjanmaa: 2
Varsinais-Suomi: 2
Länsi-Uusimaa: 1
Päijät-Häme: 2
Kanta-Häme: 1
Keski-Uusimaa: 1
Alueet, joissa maanviljelijöitä ei ole valtuustossa:
Lappi
Pohjois-Karjala
Kymenlaakso
Vantaa-Kerava
Vahva maanviljelijäedustus Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole yllätys, sillä alueella on myös määrällisesti eniten maatiloja Suomessa.
Etelä-Pohjanmaan alueella oli Luken tilastojen mukaan viime vuonna 4 775 maatalous- tai puutarha-alan yritystä, eli noin yksi maatila jokaista 40 asukasta kohden.
Tässä suhteessa viljelijät ovat aluevaltuustossa jopa yliedustettuina, sillä aluevaltuutetuista lähes joka kahdeksas on viljelijä.
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025.
Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.4. kello 16.
Ennakkoäänestys on Suomessa 2.–8.4.2025 ja ulkomailla 2.–5.4.2025.
Tulokset vahvistetaan 16.4.2025.
Valtuustot aloittavat työnsä 1.6. Niiden kausi kestää neljä vuotta.
Äänioikeutetun tulee asua hyvinvointialueella tai kunnassa olla täyttänyt 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025.
Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
Kuntien valtuustot päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta, muun muassa koulutuksesta, vapaa-ajan palveluista, maankäytöstä ja liikenteestä.
Aluevaaleja ei toimiteta Helsingin kaupungissa eikä Ahvenanmaan maakunnassa.