• Täällä on eniten viljelijöitä ehdolla aluevaaleissa – kahdella alueella ei yhtään

    Istuvista aluevaltuustoista neljässä ei ole maanviljelijäedustajaa.
    Tilaajalle
    Kahteen aluevaltuustoon ei ole ehdolla yhtään henkilöä, joka ilmoittaisi ammatikseen maanviljelyn.
    Kahteen aluevaltuustoon ei ole ehdolla yhtään henkilöä, joka ilmoittaisi ammatikseen maanviljelyn. Kuva: Jaana Kankaanpää, Sanne Katainen, koonnut: Aatu Jaakkola
    Maatalous|Politiikka
    18.3.202505:00
    Hermanni Härkönen

    Huhtikuun puolivälissä käytävien aluevaalien ehdokaslistat -numeroineen julkaistiin torstaina 13.3.

    Ehdokkaita on yhteensä 10 097. Heistä 136 on oman ilmoituksensa mukaan maanviljelijöitä.

    Eniten viljelijöitä on ehdolla Varsinais-Suomessa, jossa viljelijäehdokkaita on peräti 16. Toiseksi eniten, 13, viljelijäehdokasta on Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä viljelijäehdokkaita on 11.

    Tyystin ilman maanviljelijäehdokkaita on kaksi Manner-Suomen hyvinvointialuetta: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue.

    Maanviljelijäehdokkaat alueittain

    Varsinais-Suomi: 16

    Pohjois-Savo: 13

    Pirkanmaa: 11

    Päijät-Häme: 11

    Satakunta: 9

    Etelä-Pohjanmaa: 8

    Keski-Pohjanmaa: 8

    Pohjois-Karjala: 8

    Kanta-Häme: 8

    Pohjois-Pohjanmaa: 7

    Etelä-Karjala: 6

    Etelä-Savo: 6

    Keski-Uusimaa: 5

    Keski-Suomi: 5

    Lappi: 4

    Pohjanmaa: 4

    Itä-Uusimaa: 3

    Kymenlaakso: 3

    Kainuu: 1

    Tieto ehdokkaiden ammatista perustuu heidän omaan ilmoitukseensa. Ehdokkaiden tulee vaalilain mukaan ilmoittaa itsestään arvo, ammatti tai toimi, joita voi kuvailla yhteensä kahdella termillä.

    Monet ehdokkaat ilmoittavat käytännössä koulutuksensa sekä ammattinsa, tai vaihtoehtoisesti nykyisen luottamustoimen ja ammatin.

    Huhtikuun tuplavaaleissa valitaan päättäjät sekä kuntiin että hyvinvointialueille.
    Huhtikuun tuplavaaleissa valitaan päättäjät sekä kuntiin että hyvinvointialueille. Kuva: Oikeusministeriö / Hanna Leppänen

    MT seuloi joukosta selvästi maatalouteen liittyvät ammattinimikkeet, kuten viljelijä, maatalousyrittäjä tai maataloustuottaja. Mukana ovat myös ehdokkaat, jotka mainitsivat toisena ammattinaan emännän.

    Jos viljelijäehdokas on ilmoittanut ammattinsa epäselvemmin, esimerkiksi yrittäjänä, tai hän ei ole sitä itse ollenkaan maininnut, hän ei taulukossa näy.

    Eri keskusvaalilautakunnilla on voinut myös olla erilaisia tulkintoja siitä, millaisia nimikkeitä ehdokkaalle hyväksytään.

    Lisää aiheesta
    • Aluevaaleissa äänestetään violetilla, kuntavaaleissa valkoisella lapulla.

      Politiikka | ”Koti-isä” ei kelpaa kuntavaaliehdokkaan ammatiksi, arvoksi tai toimeksi Janakkalassa

    Vuoden 2022 aluevaaleissa valittiin yhteensä 51 maanviljelijä-aluevaltuutettua.

    Manner-Suomen hyvinvointialueista neljän aluevaltuustoon ei valittu yhtään itsensä maanviljelijänä esitellyttä ehdokasta. Nämä olivat Lapin, Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet.

    Eniten viljelijöitä taas valittiin Etelä-Pohjanmaalla, jonka 59 aluevaltuutetusta 7 kertoo työskentelevänsä maanviljelyksen parissa.

    Toiseksi eniten viljelijä-valtuutettuja on Etelä-Savon hyvinvointialueella ja Satakunnassa, joiden molempien valtuustoihin valittiin viime vaaleissa 6 maanviljelijää.

    Maanviljelijät aluevaltuustoittain

    Etelä Pohjanmaa: 7

    Etelä-Savo: 6

    Satakunta: 6

    Pohjois-Pohjanmaa: 4

    Keski-Pohjanmaa: 4

    Pohjois-Savo: 3

    Etelä-Karjala: 3

    Itä-Uusimaa: 3

    Kainuu: 2

    Keski-Suomi: 2

    Pirkanmaa: 2

    Pohjanmaa: 2

    Varsinais-Suomi: 2

    Länsi-Uusimaa: 1

    Päijät-Häme: 2

    Kanta-Häme: 1

    Keski-Uusimaa: 1

    Alueet, joissa maanviljelijöitä ei ole valtuustossa:

    Lappi

    Pohjois-Karjala

    Kymenlaakso

    Vantaa-Kerava

    Vahva maanviljelijäedustus Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole yllätys, sillä alueella on myös määrällisesti eniten maatiloja Suomessa.

    Etelä-Pohjanmaan alueella oli Luken tilastojen mukaan viime vuonna 4 775 maatalous- tai puutarha-alan yritystä, eli noin yksi maatila jokaista 40 asukasta kohden.

    Tässä suhteessa viljelijät ovat aluevaltuustossa jopa yliedustettuina, sillä aluevaltuutetuista lähes joka kahdeksas on viljelijä.

    Alue- ja kuntavaalit

    Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025.

    Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.4. kello 16.

    Ennakkoäänestys on Suomessa 2.–8.4.2025 ja ulkomailla 2.–5.4.2025.

    Tulokset vahvistetaan 16.4.2025.

    Valtuustot aloittavat työnsä 1.6. Niiden kausi kestää neljä vuotta.

    Äänioikeutetun tulee asua hyvinvointialueella tai kunnassa olla täyttänyt 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025.

    Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.

    Kuntien valtuustot päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta, muun muassa koulutuksesta, vapaa-ajan palveluista, maankäytöstä ja liikenteestä.

    Aluevaaleja ei toimiteta Helsingin kaupungissa eikä Ahvenanmaan maakunnassa.

    Lisää aiheesta
    • Kotimaisesta ruuasta julkisissa hankinnoissa on puhuttu jo pitkään.

      Politiikka | Mitä puolueet ovat tehneet lisätäkseen kotimaista ruokaa julkisissa hankinnoissa? Tässä vastaukset

    • Aluevaaleissa äänestetään violetilla, kuntavaaleissa valkoisella lapulla.

      Politiikka | ”Koti-isä” ei kelpaa kuntavaaliehdokkaan ammatiksi, arvoksi tai toimeksi Janakkalassa

    • Yhteiskunta | Tärkeimmät vaalit käydään vajaan kuukauden päästä

    • Maaseudun Tuelvaisuuden vaalitentissä kohtasivat neljän suurimman puolueen edustajat.

      Politiikka | Tuppurainen haastoi, Purra vastasi ‒ Kaikkonen ja Autto varmistelivat

      Tilaajalle
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Puutarhatuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 4

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa