Tutkimuksessa amaranttia sekä kylvettiin suoraan maahan että esi-idätettiin ja istutettiin taimina pellolle. Kuvassa Hamid Khazaei (vas.) arvioi Ilja Kolin kanssa peltokokeen tilannetta. Kuva: Annika Hirvelä
Tässäkö uusi viljelykasvi Suomeen? Vaatimaton trooppinen amarantti saattaa selviytyä pohjolassa
Amarantista voi saada uuden, käyttötarkoituksiltaan monipuolisen viljelykasvin myös Suomeen. Kasvuvaatimuksiltaan vaatimaton amarantti kestää kuivuutta ja monipuolistaisi suomalaisia viljelykiertoja.Tilaajalle
Ilja Koli (oik.) selvittää pro gradu -tutkimuksessaan amarantin viljelymahdollisuuksia Suomessa ohjaajansa Hamid Khazaein kanssa. Tutkimuksessa amaranttia kasvatetaan sekä kasvihuoneessa että pellolla. Kuva Helsingin yliopiston kasvihuoneelta. Kuva: Annika HirveläSuomen pelloilla saattaa tulevaisuudessa kasvaa aivan uudenlaista kasvia, trooppista amaranttia. Se käy niin vihannes- kuin rehukasviksi tai siitä voi korjata ravitsevan siemensadon.
Amarantti on yksivuotinen ruohokasvi, jonka tuotanto painottuu trooppisiin maihin. Se on kasvuvaatimuksiltaan vaatimaton sekä kestää hyvin kuivuutta ja kuumuutta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kasvinjalostuksen ja genomiikan apulaisprofessori Hamid Khazaei kertoo amarantilla olevan neljä käyttötarkoitusta. Taimena sitä voi käyttää pinaatin kaltaisesti vihanneksena. Koko kasvin voi hyödyntää eläimille rehuksi.
Kasvin siemeniä Khazaei kuvailee gluteenittomaksi superruoaksi. Lisäksi amaranttia voi kasvattaa kotipuutarhassa koriste- ja kotitarvikekasvina.
”Joistain lajikkeista korjataan vain lehtiä, toisista siemeniä. Jotkut lajikkeet soveltuvat kummankin tuotantoon”, Helsingin yliopiston maisteriopiskelija Ilja Koli täydentää.
Koli tutkii pro gradu -tutkielmassaan ohjaajansa Khazaein kanssa, voisiko amaranttia mahdollisesti tuottaa Suomessa.
”Amarantti tunnetaan Suomessa ehkä paremmin revonhäntänä. Sitä ei ole aikaisemmin tuotettu Suomessa, joten on mielenkiintoista selvittää, kestääkö se näissä olosuhteissa”, Koli toteaa.
Kolin tutkimuksessa mukana on 5–6 amaranttilajia ja noin 70 eri lajiketta. Siemenet ovat peräisin muun muassa geenipankista. Viljelyksessä lajikkeita ei ole yhtä paljon.
”Kokeet osoittavat amarantin globaalia monimuotoisuutta”, Khazaei kuvailee.
Peltotuotannossa amarantti saattaa varista herkästi, joten tutkimuksessa tarkoituksena on löytää lajikkeita, joilla ongelmaa ei esiinny. Käynnissä oleva peltokoe osoittaa, että on olemassa myös varisemattomia lajikkeita.
Amarantin siemensadot vaihtelevat suuresti lajikkeesta riippuen. Argentiinan yliopisto on raportoinut amarantilta 1 800 ja 2 300 kilon hehtaarisatoja. Poikkeuksellisesti amarantilta on saatu myös 4 500 kilon hehtaarisatoja.
Amarantin siemenet voivat väriltään olla mustia tai ruskeita, keltaisia ja vaaleankeltaisia lajikkeesta riippuen. Kuvassa mustia amarantin siemeniä verrattuna kahden euron kolikkoon. Kuva: Annika HirveläKoli ja Khazaei kumpikin korostavat, että amarantti kestää todella hyvin kuivuutta ja kuumuutta, mikä tekee siitä hyvän viljelykasvin Suomen muuttuviin olosuhteisiin. Kokeessa heille paljastui lisäksi, että amarantti kestää lyhytaikaisesti jopa pakkasta.
”Amarantti sopii hyvin myös rehuseoksiin eläimille. Sen avulla voitaisiin tuottaa säilörehua luotettavasti kuivinakin vuosina”, Khazaei jatkaa.
Kolin mukaan amarantti sopii viljelykiertoon minkä tahansa viljelykasvin kanssa. Se on hyvä katkaisemaan tautipainetta niin viljoilla kuin palko- kuin öljykasveillakin. Amarantin tarkemmat vaikutukset maaperään ja viljelykiertoon tarvitsisivat kuitenkin lisää tutkimusta.
”Amarantti on tosi aikainen ja hyvä kilpailemaan rikkojen kanssa, torjuntaa ei käytännössä tarvita”, Koli kertoo.
Ilja Koli uskoo amarantin soveltuvan viljelyominaisuuksiltaan ja -tekniikoiltaan hyvin suomalaisille maatiloille. Kuva: Annika HirveläKhazaei kuvailee amaranttia termein ’low input crop’ eli karkeasti suomennettuna ’vähäisten panosten viljelykasvi’.
Kasvihuone- ja peltokokeen perusteella Khazaei ei näe syitä sille, etteikö amaranttia voisi tulevaisuudessa tuottaa myös Suomessa. Hän uskookin, että jo muutamassa vuodessa amarantin tuotanto myös Suomessa olisi täysin mahdollista.
”Se riippuu vähän siitä, kuinka paljon tätä voidaan tutkia ja miten saadaan rahoitusta jatkaa. Markkinoita pitää työstää seuraavaksi: kun markkina löytyy, voi myös viljelyn aloittaa”, Khazaei toteaa.
Hamid Khazaei uskoo, että amaranttia voisi tuottaa Suomessa kasvihuoneella sekä avomaalla käyttötarkoituksen mukaan. Kuva: Annika HirveläKhazaein mielestään amaranttia olisi mahdollista tuottaa sekä kasvihuoneessa että pellolla avomaalla.
”Onnistuimme nytkin näin hyvin, vaikka ei tiedetty amarantin tuottamisesta Suomessa mitään”, Koli jatkaa.
Taulukossa amarantin siemenen ravintoarvoja on verrattu Suomessa paremmin tunnettuihin herneeseen ja ohraan.
- Osaston luetuimmat
