Ruokavirastossa työskentelevä Juha Kippo on Suomen edustajana Euroopan laajuisessa maatalousavaruushankkeessa. Kuva: Sanne Katainen
Komissio haluaa viljelijöiden tiedot hallinnolle suoraan järjestelmistä
Suomeenkin ehdotetaan uutta viranomaista.Tilaajalle
Maatalouskone voisi jatkossa kerätä ja ilmoittaa tietoa jopa suoraan, sekä oppia toimimaan tiedon perusteella paremmin. Kuva: Aino Saarikivi”Kun uusi cap-kausi alkaa, painottuu erilaisten viljelijöiltä vaadittavien toimenpiteiden tuloksellisuus yhä enemmän”, pohtii johtava asiantuntija Juha Kippo Ruokavirastosta.
Eräs keino tuloksellisuuden mittaamiseen ja todentamiseen on luotettavan tiedon entistä kattavampi kerääminen viljelijöiltä.
Kippo korostaa, että toistaiseksi kyse on vasta komission kaavailuista. Asiaan kuitenkin valmistaudutaan jo nyt. Hän on mukana Euroopan unionin CEADS-hankkeessa, joka keskittyy tiedonkulun varmistamiseen eri tietojärjestelmien välillä viljelijältä hallintoon asti.
Ajatus on hyödyntää viljelijöiden tuottamaa tietoa entistä enemmän. Esimerkiksi viljelysuunnitelmien tiedot halutaan saada paitsi hallinnon, myös muiden toimijoiden käyttöön.
”Itsekin viljelijänä toivon, ettei minun tarvitsisi ilmoittaa samaa tietoa moneen kertaan eri paikkoihin.”
”Vaikeaa on se, että tieto saadaan kaikkialla yhteneväksi. Esimerkiksi sana ’kylväminen’ voi tarkoittaa eri maissa eri asiaa. Tämän vuoksi kaikkiin jäsenmaihin, Suomeenkin, on tulossa datanhallintaviranomainen, jonka tehtävä on varmistaa tietojen yhteentoimivuus”, hän kertoo.
Viljelijät ovat tottuneet EU-jäsenyyden aikana kirjaamaan ja ilmoittamaan kulloinkin haluttuja tietoja muuttuvien vaatimusten mukaan. Kipon mielestä nyt suunnitteilla oleva muutos kuitenkin helpottaa viljelijän rumbaa.
”Ajatus on toteuttaa kerää kerran -periaatetta. Tiedot kirjattaisiin vain yhteen paikkaan, esimerkiksi omaan viljelysuunnittelu-ohjelmistoon, ja sieltä ne siirtyisivät automaattisesti muualle, jos viljelijä antaa luvan. Itsekin viljelijänä toivon, ettei minun tarvitsisi ilmoittaa samaa tietoa moneen kertaan eri paikkoihin.”
Jatkossa voidaan päästä jopa tilanteeseen, että tieto siirtyy suoraan maatalouskoneesta järjestelmään, eikä ihmisen tarvitse enää tehdä kirjausta.
”Robottiruohonleikkurithan keräävät ja ilmoittavat jo nyt paljon tietoa ja oppivat sen avulla toimimaan paremmin. Sama logiikka toimisi myös maatalouskoneissa.”
Viljelysuunnitelmia tekeviä yrityksiä on Suomessakin useita. Kippo näkee, että yritykset pystyvät kyllä toteuttamaan komission tekniset toiveet, kun niistä saadaan aikanaan päätös.
”Yritysten logiikka toimii niin, että kun palvelu on hyvää, sitä myös ostetaan. Lainsäädännön täyttämisestä ei pitäisi tulla kynnyskysymystä minkään kokoisille yrityksille.”
Homman toteuttaminen ei ole aivan suoraviivaista. Jotta maatalouteen liittyvä tieto saadaan liikkumaan toivotulla tavalla erilaisten toimijoiden ja järjestelmien välillä, tarvitaan uudenlainen data-avaruus ja tiedon liikkumisen tapa.
”Esimerkiksi 1990-luvulla kännyköiden tulon myötä alkoi toimia myös operaattoreita kuten esimerkiksi Radiolinja ja Sonera. Puhelut liikkuivat niiden välillä. Tässä ollaan niin ikään tilanteessa, että tiedonvälityspalveluita ei toistaiseksi ole, vaan ne pitää luoda. Tietoa ei haluta siirtää vain kahden toimijan välillä vaan useamman. Esimerkiksi viljanostajat voisivat hyötyä viljelijän datasta yhtä lailla kuin Ruokavirastokin.”
Muun muassa uudenlaisen data-avaruuden luomiseen keskitytään Euroopan laajuisessa CEADS-maatalousavaruushankkeessa, joka kestää vuoteen 2028 saakka.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
