Ohrasato kevyttä, vain 40 prosenttia tutkituista näytteistä täyttää rehukäyttöä kuvaavan vähintään 64 kilon hehtopainon

Syksyn ohrasato on kevyttä, Ruokaviraston perjantaina julkistamat ennakkotiedot kertovat. Yhteenveto perustuu noin tuhanteen siihen mennessä tutkittuun näytteeseen.

Rehuohran keskimääräinen hehtopaino on 63,2 kiloa. Rehukäyttöä kuvaavan vähintään 64 kilon hehtopainon laadun täyttää noin 40 prosenttia tutkituista näytteistä.

Tällä mittarilla tulos on alhaisin vuosikymmenen aikana. Viime vuonna 70 prosenttia näytteistä täytti 64 kilon tavoitteen.

Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 12,6 ja tärkkelyspitoisuus 59,6 prosenttia.

Ohran jyväkoko on pienempi kuin vuonna 2022, kun pieniä jyviä (alle 2,2 mm seulan) on keskimäärin 6,9 prosenttia.

Kauralla ongelmana ovat hometoksiinit. Kuva: Carolina Husu

Kauran keskimääräinen hehtopaino on tähän mennessä tutkituissa näytteissä 54,3 kiloa, mikä on noin kilon pidemmän ajan keskiarvoa matalampi. 78 prosenttia näytteistä kuitenkin täyttää rehukäyttöä kuvaavan vähintään 52 kilon hehtopainon tavoitteen.

Elintarvikekäyttöä kuvaavan mittarin mukaan 13 prosenttia kauranäytteistä täyttää vähintään 58 kilon hehtopainon tavoitteen.

Kauran jyväkoko on parempi kuin pidemmän ajan keskiarvo, kun pienten jyvien määrä on keskimäärin 5,5 prosenttia.

Kauralla satoarvion mediaani on laatuseurantaan tähän mennessä kirjattujen näytteiden mukaan 3 400 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 3 900 kiloa hehtaarilta.

DON-hometoksiinit heikentävät kauran laatua. Noin 15 prosenttia tutkituista näytteistä ylittää pika-analyysillä mitattuna EU-lainsäädännön DON raja-arvon elintarvikekauralle, 1 750 mikrogrammaa kilossa.

DON-pitoisuuksissa on ollut nousua puinnin edetessä. Myös alueellista vaihtelua esiintyy. Satakunnassa, Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa on tutkittujen näytteiden perusteella suurin riski, että elintarvikekäytön raja-arvo ylittyy.

Kauranäytteistä on mitattu myös hyvin korkeita DON-tuloksia, jolloin pitoisuus ylittää rehukäytön suositusarvon, 8 000 mikrogrammaa kilossa.

Ruokavirasto korostaa, että kotieläintiloilla olisi tärkeää tietää kauran hometoksiinipitoisuus ennen rehukäyttöä. Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät muun muassa teollisuuden ja viljakaupan vastaanotto sekä kaupalliset laboratoriot.

Syysvehnän sakoluvut ovat korkeita, kevätvehnän matalia. Kuva: Kari Salonen

Tähän mennessä tutkituista kevätvehnänäytteistä runsas kolmannes täyttää leipävehnälle usein asetetut kriteerit eli proteiinipitoisuus on vähintään 12,5 prosenttia, sakoluku vähintään 180 ja hehtopaino vähintään 78 kiloa.

Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 194.

Syysvehnän sakoluvut ovat korkeita: 90 prosentissa tutkituista syysvehnänäytteistä sakoluku on yli 220.

Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 78,8 kiloa ja syysvehnän 80,9 kiloa.

Valkuaispitoisuus on kaikissa tutkituissa kevätvehnänäytteissä hyvä. Kevätvehnällä keskiarvo on 15 prosenttia.

Syysvehnällä jäädään alle pidemmän ajan keskiarvon. Keskimääräinen proteiinipitoisuus on 11,1 prosenttia.

Rukiin keskimääräinen sakoluku on 133 sekuntia ja hehtopaino 77,3 kiloa. Noin puolessa tutkituista ruisnäytteistä on sakoluku alle 120.

Tänä vuonna myös kevätvehnällä on mitattu aiempaa useammin DON-hometoksiinipitoisuuksia. Elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetettu DON raja-arvo, 1 250 mikrogrammaa kilossa, on ylittynyt pikamenetelmällä mitattuna noin viidenneksessä tutkituista näytteistä.

Ruokaviraston toteuttama viljasadon laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus. Otoksen noin 1 000 maatilalle on heinäkuussa lähetetty näytepyyntö.

Seurantaan osallistuvat viljelijät saavat omien näytteidensä tulokset postitse.

Viljasadon laatu- ja turvallisuusseuranta päivittyy säännöllisesti Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla.