Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä sen ruotsinkielinen sisarjärjestö SLC julkaisivat viime viikolla maatalouden vähähiilisyystiekartan, jonka selvityksestä on vastannut Luonnonvarakeskus (Luke).
MT uutisoi (23.8.) selvityksen lähtökohtina olevan ruuan omavaraisuuden säilyttämisen nykyisellään sekä maatalousyrittäjien tekemien ilmastotoimien kannattavuuden takaamisen viljelijöille.
Julkaistun tiekartan mukaan nykyisillä, eli kuluvan cap-kauden ohjelmassa olevilla toimilla ruokajärjestelmän ilmastovaikutus pienenee vain vähän.
Maataloustuottajien keskuudessa ovat herättäneet suurta hämmästystä tiekartassa esitetyt skenaariot, joissa tuotannosta irrotettuja pinta-alatukia tulisi leikata ja säästyvät varat kohdistaa ilmastotoimiin.
Maataloustuotannon heikko kannattavuus haastaa jo nyt tuottajia, eikä nykyisen tulotason leikkaantumiselle ole mahdollisuutta, mikäli omavaraisuus halutaan alkutuotannossa säilyttää.
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kommentoi vähähiilisyystiekartasta noussutta ihmetystä MT:lle 26.8.
”Täytyy muistaa, että tässä vähähiilisyystiekartassa on kyse MTK:n Lukelta tilaamasta selvityksestä, jonka tarkoitus oli kartoittaa tarvittavia toimia ilmastopäästöjen hillitsemiseksi”, Åberg huomauttaa.
Maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestön esittämä tukitasojen leikkaus kuulostaa rajulta ja jäsenten edun vastaiselta toiminnalta.
”Aivan kuten tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta julkaisutilaisuudessa totesi, maatalouden nykykannattavuus ei anna myöden skenaarioiden kaltaisille muutoksille ilman, että markkinat saadaan mukaan”, Åberg perustelee.
”Varmasti jos olisi helppoja keinoja saada markkinoilta rahaa tuottajan taskuun, ne olisi jo käytetty.” -Johan Åberg
Markkinoiden toimintaa ja kaupan asemaa ruokaketjussa MT:lle kommentoi myös pääministeri Petteri Orpo (19.8.).
”Elintarvikeketjun voimasuhteiden muuttaminen on lainsäädännöllä erittäin vaikeaa”, Orpo totesi. Samaa mieltä oli myös vähähiilisyystiekarttaa kommentoinut Åberg.
”Varmasti jos olisi helppoja keinoja saada markkinoilta rahaa tuottajan taskuun, olisi ne jo käytetty. Jos poliittista tahtoa on, saadaan varmasti vietyä maaliin myös sellaisia lakiesityksiä, jotka tukevat tuottajaa ja mahdollistavat ilmastotiekartan mukaisia toimia”, Åberg kiteytti.
Vaikka alkutuotannossa on avaimet ilmastotoimien tekemiseen, muistuttaa Åberg että ruuan ilmastovaikutus on jokaisen kuluttajan vastuulla, eikä sitä voi työntää maatalousyrittäjien maksettavaksi.
”Lisäksi maatalouspolitiikalla on paljon muitakin tavoitteita kuin ilmastovaikutusten pienentäminen. Esimerkiksi huoltovarmuus ja elinkeinon kilpailukyky, näitä kaikkia tavoitteita täytyisi yhteensovittaa tulevissa politiikkareformeissa”, Åberg viittaa lopuksi ilmastotoimia ohjaaviin päätöksiin.