• Lehti: Eläintautivakuutukset jatkossa ryhmävakuutuksia

    Ryhmävakuutuksen ottaa ja maksaa lihatalo. Tuottaja voi itse valita, onko tila mukana ryhmässä vai ei.
    Tilaajalle
    Ryhmävakuutusten vakuutuskatto saattaa tulla vastaan etenkin isoilla sikatiloilla. Arkistokuva.
    Ryhmävakuutusten vakuutuskatto saattaa tulla vastaan etenkin isoilla sikatiloilla. Arkistokuva.  Kuva: Sanne Katainen
    Maatalous|Maatalous
    14.1.202304:00
    Terhi Torikka

    Vakuutusyhtiöt ja lihatalot pääsivät vuoden lopulla sopuun siitä, miten eläintilojen tautivakuutukset vuonna 2023 hoidetaan. Vakuutusmalli vaihtuu ryhmäetuvakuutuksesta ryhmävakuutukseksi, kertoo KMVet.

    Neuvotteluissa olivat mukana vakuutusyhtiöt sekä Atria, HKScan ja Snellman. Vakuutusyhtiöt eivät olleet enää valmiita uusimaan ryhmäetuvakuutuksia lihatalojen kanssa, kirjoittaa KMVet.

    Ryhmävakuutuksissa kaikkien kolmen lihatalon kumppanina on KMVetin mukaan Pohjola Vakuutus.

    Eläintautivakuuttamisen muutos koskee sikatilojen salmonellavakuutuksia ja muiden kotieläintilojen eläintautivakuutuksia. Ryhmävakuutus ja ryhmäetuvakuutus poikkeavat toisistaan siinä, että ryhmävakuutuksen ottaa ja maksaa lihatalo. Ryhmäetuvakuutuksen maksaa vakuutettu tila ja se rinnastetaan yksilölliseen vakuutukseen.

    Tuottaja ei voi valita, onko mukana ryhmävakuutuksessa vai ei. Vakuutusehdot ovat lihatalokohtaisesti samat kaikille kotieläintiloille. Lihatalojen ryhmävakuutussopimuksissa on vakuutuskatto, joka vaihtelee 400 000 eurosta miljoonaan euroon. Tämän vuoksi etenkin suurimmat sikatilat joutuvat ottamaan lisäksi omia vakuutuksia. Näiden hinnoitteluun tila voi vaikuttaa omaa bioturvallisuuttaan parantamalla.

    Sika-ala odotti eläintautitapausten seuraamuksien helpottamiseksi eläintautirahastoa, jonka kautta valtio olisi tullut apuun isojen sikatilojen salmonellavahinkojen korvaamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ei myöntänyt siihen rahoitusta. Luonnonvarakeskus Luken työryhmä selvittää parhaillaan muita rahastomalleja, joiden kautta valtio voisi tukea salmonellavahinkojen korvaamista.

    Salmonella on luokiteltu Suomessa valvottavaksi eläintaudiksi naudoilla, sioilla, kalkkunoilla ja kanoilla. Salmonellaa esiintyy Suomessa poikkeuksellisen vähän muuhun maailmaan ja myös Eurooppaan verrattuna.

    Luken tutkimusprofessori Jarkko Niemi pitää tärkeänä, että Suomen salmonellavapaus jatkuu, eikä tiloille aiheudu ylitsepääsemättömiä haasteita tautitapauksia seuraavasta saneerauksesta.

    Lisää aiheesta
    • Salmonellan saaneeraus koettelee usein kovasti tilan taloutta. Arkistokuva.

      Maatalous | Eläintautivakuuttamiseen saattaa tulla muutoksia ensi vuonna — ”Tärkeää on, että Suomen salmonellavapaus jatkuu”

    • Nauta voi saada salmonellatartunnan bakteerin likaamasta rehusta tai juomavedestä.

      Maatalous | Kutsumaton ruokailija voi sairastuttaa koko karjan

    • Matti Kumpulainen kertoo, että taistelu salmonellaa vastaan tuntui loputtomalta. Ilman vakuutusta siitä ei olisi selvitty.

      Maatalousyrittäjät | Maitotilalla taisteltiin salmonellaa vastaan yli vuoden ajan, ilman vakuutusturvaa olisi ollut pakko luovuttaa

      Tilaajalle
    • Maatalous | Saneeraukset ovat henkisesti rankkoja ja maksavat vuosittain miljoonia euroja, silti menetelmästä halutaan pitää kiinni: "Salmonellattomuus on Suomen ehdoton vahvuus"

    • Suomalainen kotieläintuotanto on onnistunut pitämään salmonellan kurissa sinnikkäällä koko ketjun yhteistyöllä. Tauti esiintyy täällä kansainvälisesti vertaillen erittäin vähän.

      Lihantuotanto | Valtio voi korvata, jos sikoja pitää salmonellan takia lopettaa

    • Suomen kotieläintilojen salmonellatilanne on niin erinomainen, että kotimaisen kananmunan voi huoletta syödä vaikka raakana.

      Maatalous | Suomessa salmonella on vain harvojen kotieläintilojen riesa

    • Emakko ja porsaat. Kuvan eläimet eivät liity tapaukseen.

      Jättisikalassa todettu salmonella leikkaa tuotantoa rajusti

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Edellisen kerran MaatalousKonemessut järjestettiin vuonna 2024.

    Koneviesti | MaatalousKonemessut 2026 tulevat taas Helsinkiin ‒ tavoitteena on vahvistaa viljelijöiden profiilia ja yhteishenkeä

  • Koneviesti | Liian suuri akselikuorma tiivistää peltoa ‒ työkoneyhdistelmän oikea tasapaino säästää sekä maata että konetta

    Tilaajalle
  •  John Deere nousi elokuun rekisteröintilistalla ykköseksi ohi Valtran.

    Koneviesti | Elokuu oli lähes kaikille traktorimerkeille tukala – John Deere nousi rekisteröinneissä kärkeen