
Vakuutusyhtiöt ja lihatalot pääsivät vuoden lopulla sopuun siitä, miten eläintilojen tautivakuutukset vuonna 2023 hoidetaan. Vakuutusmalli vaihtuu ryhmäetuvakuutuksesta ryhmävakuutukseksi, kertoo KMVet.
Neuvotteluissa olivat mukana vakuutusyhtiöt sekä Atria, HKScan ja Snellman. Vakuutusyhtiöt eivät olleet enää valmiita uusimaan ryhmäetuvakuutuksia lihatalojen kanssa, kirjoittaa KMVet.
Ryhmävakuutuksissa kaikkien kolmen lihatalon kumppanina on KMVetin mukaan Pohjola Vakuutus.
Eläintautivakuuttamisen muutos koskee sikatilojen salmonellavakuutuksia ja muiden kotieläintilojen eläintautivakuutuksia. Ryhmävakuutus ja ryhmäetuvakuutus poikkeavat toisistaan siinä, että ryhmävakuutuksen ottaa ja maksaa lihatalo. Ryhmäetuvakuutuksen maksaa vakuutettu tila ja se rinnastetaan yksilölliseen vakuutukseen.
Tuottaja ei voi valita, onko mukana ryhmävakuutuksessa vai ei. Vakuutusehdot ovat lihatalokohtaisesti samat kaikille kotieläintiloille. Lihatalojen ryhmävakuutussopimuksissa on vakuutuskatto, joka vaihtelee 400 000 eurosta miljoonaan euroon. Tämän vuoksi etenkin suurimmat sikatilat joutuvat ottamaan lisäksi omia vakuutuksia. Näiden hinnoitteluun tila voi vaikuttaa omaa bioturvallisuuttaan parantamalla.
Sika-ala odotti eläintautitapausten seuraamuksien helpottamiseksi eläintautirahastoa, jonka kautta valtio olisi tullut apuun isojen sikatilojen salmonellavahinkojen korvaamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ei myöntänyt siihen rahoitusta. Luonnonvarakeskus Luken työryhmä selvittää parhaillaan muita rahastomalleja, joiden kautta valtio voisi tukea salmonellavahinkojen korvaamista.
Salmonella on luokiteltu Suomessa valvottavaksi eläintaudiksi naudoilla, sioilla, kalkkunoilla ja kanoilla. Salmonellaa esiintyy Suomessa poikkeuksellisen vähän muuhun maailmaan ja myös Eurooppaan verrattuna.
Luken tutkimusprofessori Jarkko Niemi pitää tärkeänä, että Suomen salmonellavapaus jatkuu, eikä tiloille aiheudu ylitsepääsemättömiä haasteita tautitapauksia seuraavasta saneerauksesta.