
Hallitus valmistelee porsaiden kirurgisen kastraation kiellon poistamista eläinten hyvinvointilaista.
”Lakiesitystä ei valmisteltu riittävästi edellisellä hallituskaudella. Kastraatiokielto tuli eläinten hyvinvointilakiin aivan lainvalmistelun loppuvaiheessa, eikä kiellon vaikutuksia pystytty arvioimaan kattavasti. Erityisesti taloudellisten vaikutusten arviointi jäi puutteelliseksi”, selvittää lain avaamisen taustasta kansliapäällikkö Pekka Pesonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suomen tavoitteena on ollut vaikuttaa EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön kokonaisuudistukseen, jotta porsaiden kirurginen kastraatio kiellettäisiin myös EU-tasolla. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa Suomi on yksin ainoana maailman maana kieltämässä kirurgisen kastraation. Suomen ja Ruotsin lisäksi yksikään EU-maa ei ole myöskään kieltänyt sikojen häntien typistämistä.
”Ei ole Suomen päälinjan mukaista, että uutta kansallista lainsäädäntöä pyritään käyttämään vipuvartena EU:n suuntaan, päätöksentekoon vaikuttaaksemme. Se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kansallisen lainsäädännön myötä esimerkiksi maataloustuottajat ovat Suomessa heikommassa kilpailuasemassa muiden EU-maiden tuottajiin nähden”, Pesonen sanoo.
”Komission edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella nykyinen komissio tuskin tulee antamaan uusia, kastraatiokiellon kaltaisia lainsäädäntöehdotuksia kaudellaan”, hän arvioi.
Kirurgisen kastraation salliminen ei poista kivunlievityksen ja puuduttamisen vaatimusta.
Kirurgisen kastraation salliminen ei poista kivunlievityksen ja puuduttamisen vaatimusta. Uuden lain myötä kipulääkkeen käyttö kastraatiossa tuli pakolliseksi ja puudutus tulee pakolliseksi vuoden 2027 alussa. Tuottajia koulutetaan jo näihin toimenpiteisiin.
Eläinten hyvinvointikorvauksen avulla tuottajia kannustetaan ottamaan puudutus käyttöön mahdollisesti jo ennen siirtymäajan päättymistä.
”Lähtökohtaisesti kestävään tuotantoon liittyvissä toimissa kannustetaan vapaaehtoisuuteen, jolloin niiden tukeminen on valtion varoista mahdollista. Lain määräämien toimien tukeminen valtion kukkarosta on monimutkaisempi asia”, Pesonen sanoo.
Hallitus nojaa Pesosen mukaan erityisesti eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoon, jossa todetaan porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisen olevan erittäin merkittävä muutos suomalaiselle sikataloudelle ja edellytetään, että alaa tuetaan taloudellisesti muutoksessa.
”Valtion taloudellinen tilanne ei tällä hetkellä mahdollista valiokunnan edellyttämää riittävää rahoitusta. Kastraation kieltäminen olisi perusteltua ottaa lainsäädäntöön uudelleen vasta, kun ongelmia on ratkottu laajemmin EU-tasolla.”
”On katkeraa seurata vierestä, miten vähittäiskauppa ei näytä hinnoittelussaan laittavan mitään painoa kestävyyden vaatimuksiin vastaavalle tuotannolle.”
Pesonen korostaa markkinoiden roolia kestävän tuotannon lisäarvon kustannusten kattamisessa.
”On katkeraa seurata vierestä, miten vähittäiskauppa ei näytä hinnoittelussaan laittavan mitään painoa kestävyyden vaatimuksiin vastaavalle tuotannolle. Hallinto on tehnyt kansallisen tahdon mukaisia toimia, mutta tahtoa kustannusten kattamiseen markkinoilla ei näytä olevan.”
Huoltovarmuuden kannalta kotimaisen tuotannon turvaaminen on välttämätöntä ja se edellyttää myös toimivaa vientiä. Aasian markkina ei ole vastaanottavainen karjunhajuiselle sianlihalle.
”Viennissä kohdemaa on se, joka määrää tuotteen vaatimukset. Suomen pyrkimys on myös edellisten hallituskausien aikana ollut elintarvikeviennin vahvistaminen. Ei pidä vaikeuttaa vientitoimia aiheuttamalla haittaa potentiaaliselle myynnille”, Pesonen kiteyttää.