Punaisesta tuli Kanadassa uusi musta — Suomessa harvinainen nauta on yksi maatalouden suurtapahtuman tähdistä

Lampaita, alpakoita, kaneja, siipikarjaa — mutta ennen kaikkea lehmiä.

Olen yhdessä maailman isoimmista maataloustapahtumista ja siltä kokemus myös tuntuu.

Isompia nautarotuja kohden luokkia on helposti parisenkymmentä.

Karjanäyttelyiden suosio ei ole täällä yllätys. Kanadassa maidontuotanto on miljardibisnestä.

Lypsykarjaa on maassa yli 1,37 miljoonaa päätä, kertovat Kanadan maataloustilastot.

Alan päätapahtuma järjestetään lokakuussa Torontossa.

Naudat valmistellaan Kanadassa kehiä varten paikan päällä. Silloin klippaus on tuoreempi. Brasilialainen Djeyson Rosa ahkeroi saadakseen lehmät valmiiksi luokkia varten. Kuva: Tuulikki Viilo

The Royal Agricultural Winter Fair on maailman suurin sisätiloissa järjestettävä, yhdistetty maatalousnäyttely ja hevostapahtuma.

Kuninkaallinen nimi juontaa juurensa Englannin kuningas Yrjö V:hen, joka alkujaan antoi luvan royal-nimityksen käyttöön tapahtuman yhteydessä.

Tässä ihanteellisen utareen mallia kanadalaisen mittapuun mukaan. Punavalkoisten holsteinien luokissa Golden-Oaks Temptres-RED-ET voitti sekä parhaan viisivuotiaan, parhaan utareen että Grand Championin tittelin. Kuva: Tuulikki Viilo

Tapahtumassa käy vuosittain jopa 300 000 kävijää. Tässä maataloustapahtumassa myös erilaisten ihmisten kirjo on poikkeuksellisen suuri suuri.

Yli 46 prosenttia torontolaisista on ensimmäisen polven maahanmuuttajia.

Maahanmuuton kautta syntynyt väkiluvun kasvu on kirittänyt Kanadassa myös elintarvikkeiden kuten munien ja vihannesten kysyntää.

Jerseyiden selkään jätetty karvaraita korostaa selkälinjaa. Kuva: Tuulikki Viilo

Kuulutukset nautojen näyttelyluokista annetaan sekä englanniksi että ranskaksi.

Karjapuolella käy kuhina, kun kymmeniä ja taas kymmeniä lehmiä valmistellaan kehiä varten. Yleisö saa vapaasti seurata lehmien valmistelua paikan päällä.

Kanadalaisissa karjoissa holstein-friisiläisten osuus on yli 90 prosenttia, mutta pidettyjä ovat myös ayrshiret ja jerseyt.

Kanadassa suositaan myös Suomessa harvinaisempaa erikoisuutta: punaista holsteinia.

Niitä on tituleerattu myös holsteinien ”uudeksi mustaksi”. Eikä syyttä.

Näppärissäkin käsissä lehmän valmistelu näyttelykuntoon vie tunnin.  Kuva: Tuulikki Viilo

Vielä jokunen vuosikymmen sitten ainoa oikea holstein oli mustavalkoinen. Puna-valkoinen yksilö karjassa saattoi olla häpeän aihe, joka jätettiin tarkoituksella pois jalostuksesta.

Vaikka mustavalkoiset yksilöt ovat edelleen ehdoton valtalinja, punavalkoiset ovat kasvattaneet suosiotaan.

Sen näkee myös luokkien koosta.

Yhdysvalloissa punaiset holsteinit voidaan rekisteröidä jopa omaksi rodukseen. Täällä puhutaan kuitenkin tismalleen samasta rodusta, joskin eri värimuunnoksesta.

Silmää miellyttävällä ulkonäöllä tuntuu olevan merkitystä. Osalle on kuitenkin yhdentekevää, onko lehmä puna- vai mustavalkoinen.

Lehmien valmistelussa kehiin apuna käytetään jopa spraymaalia. Kuva: Tuulikki Viilo

Punavalkoisuuden geeni voi olla sekä dominoiva että resessiivinen eli väistyvä. Ehdottomasti yleisin muunnos on se, jossa geeni on väistyvä, eli punaisuuden geenin on löydyttävä molemmilta vanhemmilta.

Pohjoismaissa punaiset holsteinit ovat huomattavasti harvinaisempia.

Yksi prosentti lehmistä kantaa punaisen värin aiheuttavaa geeniä tuplana ja on siten punaisia, kertoo Nauta-lehti (2022).

Toronton maatalousmessuilla yleisö pääsee vapaasti katsomaan kilpailuihin osallistuvia lehmiä ja seuraamaan niiden valmistelua kehiä varten. Kuva: Tuulikki Viilo