
Suomi on ollut yksi niistä maista, jotka ovat korostaneet, että Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämiselle pitää viipymättä tehdä jotain. Baltian maat ja Puola ovat olleet samoilla linjoilla.
Viime kuukausina on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että pakotteiden alaista venäläistä öljyä päätyy edelleen erilaisten välikäsien kautta Eurooppaan. Käytännössä EU-maat rahoittavat näin edelleen öljytuloilla Ukrainaa moukaroivaa presidentti Vladimir Putinin sotakonetta
Pakoterintaman tiivistämisen sijaan EU:n Brysselin huippukokoukseen osallistuva YK:n pääsihteeeri António Guterres painostaa EU-johtajia lieventämään Valko-Venäjän vastaisia pakotteita. Ne jarruttavat lannoitteiden raaka-aineena käytettävän kalin vientiä kehitysmaihin. Verkkojulkaisu Politicon mukaan Guterresin viesti EU-maille on yksinkertainen: lopettakaa nälänhätä.
Vuonna 2021 voimaan astuneiden Valko-Venäjän vastaisten Pakotteiden lieventäminen repii EU-rintamaa. Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka on Putinin tärkein liittolainen Euroopassa. Kalin viennin vapauttaminen vahvistaisi Valko-Venäjän taloutta ja hyödyttäisi välillisesti myös Ukrainaan hyökänneen Venäjän sotataloutta.
EU:n komissio ja merkittävä osa EU-maista lähtee siitä, että Venäjän ja Valko-Venäjän vastaiset pakotteet eivät saisi vaikeuttaa tilannetta kolmansissa maissa, eivät varsinkaan ruokakriisin repimässä Afrikassa. Erityisesti Baltian maat ja myös Puola vastustavat kuitenkin jyrkästi Valko-Venäjän kaliviennin vapauttamista.
Venäjän hyökkäyksestä käynnistynyt Ukrainan sota on kärjistänyt nimenomaan Afrikan maiden ruokaongelmaa ja nälänhätää. Ukraina ja Venäjä ovat molemmat keskeisiä viljan ja lannoitteiden tuottajia ja viejiä. Viljan, elintarvikkeiden ja lannoitteiden vienti Mustanmeren kautta maailmanmarkkinoille oli jonkin kokonaan pysähdyksissä.
Turvallisen vientikäytävän avaaminen Mustallemerelle viime kesänä solmitulla YK:n, Turkin, Venäjän ja Ukrainan välisellä sopimuksella helpotti tilannetta. Sopimusta jatkettiin viime marraskuussa ja seuraavat 60 päivää nyt maaliskuussa.
Venäjä suhtautui sopimuksen jatkamiseen kriittisesti, koska maksuliikenteeseen ja laivojen vakuuttamiseen kohdistuvat EU:n pakotteet vaikeuttavat venäläisen viljan ja lannoitteiden vientiä. Moskovalle Valko-Venäjän kaliviennin vapauttaminen olisi selkeä erävoitto.
Osa lannoitemarkkinoita analysoivista asiantuntijoista ihmettelee YK:n hätäilyä Valko-Venäjän vastaisten pakotteiden lieventämisessä. Kalia on analyytikoiden mukaan saatavilla kohtuuhintaan myös muualta, eikä kali oli ratkaiseva tekijä, kun tiettyjen Afrikan maiden ruokakriisiin yritetään vastata.