Sähköpalojen tukahduttamisessa CO2-sammutin on omiaan, sen tuntee pullon kaulan vaaleanharmaasta väristä, näyttää pelastaja Jose Partanen. Kuva: Visa Vilkuna
Kuinka saisit eläimet ulos tulipalossa? Maatila on vaativa kohde pelastajalle
Ennakoinnilla on iso merkitys maatilojen pelastustehtävien onnistumisessa. Alkusammutus ja eläinten ulos saaminen jää yleensä tilan väen vastuulle.TilaajalleNilsiä
Pelastustaulu täydennetään oman navetan piirustuksilla, johon merkataan lisäksi poistumistiet, sammuttimien paikat sekä paikka, mistä saa aitaustarvikkeita hätätilanteen varalle. Tämän tyylinen taulu olisi varmasti erinomainen kaikilla maatiloilla, Risto Taskinen suosittelee. Kuva: Visa VilkunaPelastustehtävät maatiloilla ovat aina toisistaan poikkeavia ja tämän takia erityistä ammattitaitoa vaativia tapauksia.
Nilsiän pelastusaseman palomestari Risto Taskinen korostaa ennakoinnin tärkeyttä maatilan pelastustehtävien onnistumisessa.
”Tulipalot ovat onneksi vähentyneet takavuosiin verrattuna, mutta yksikkökoon kasvun myötä työhön on tullut muita haasteita. Vanhat parsinavetat ovat nykyään pienemmässä roolissa, mutta riskien kannalta varsin suuressa”, Taskinen kertoo.
Eläinporttien lukkolaitteiden toiminta on syytä tarkastaa säännöllisesti, jotta ne on helppo avata hädän hetkellä.
Hyvällä suunnittelulla ja järjestelmällisyydellä vahinkojen minimointi onnettomuustilanteessa onnistuu varmemmin. Hätäpoistumistiet on pidettävä esteettöminä ulos asti ja mieluusti myös merkittynä kylteillä molemmin puolin ovea. Talvisin katolta valunut lumi voi estää sujuvan liikkumisen sisään ja ulos. Myös eläinporttien lukkolaitteiden toiminta on syytä tarkastaa säännöllisesti, jotta ne on helppo avata hädän hetkellä.
Yleensä alkusammutus ja eläinten ulos saaminen jää tilan väen vastuulle. Hälytyksen tultua ensimmäinen auto on liikkeellä viiden minuutin sisään ja siitä eteenpäin aikaa kuluu noin minuutti per kilometri. Eli parinkymmenen kilometrin päässä olevaan kohteeseen päästään vajaan puolen tunnin kuluessa.
”Joskus näkee ratkaisuja, jossa lehmä on oppinut avaamaan portin salvan. Lukituksen avaamisen estämiseksi salpaan on tehty työkalujen käyttöä vaativa pulttilukitus. Tällaisista ratkaisuista olisi päästävä eroon”, Taskinen painottaa.
”Langattomasti toimivien palovaroitinten ketjuttaminen kodin ja tuotantorakennusten välillä lisää turvallisuutta. Kun navetassa savuaa, niin kotona hälyttää ja päinvastoin. Kyse on vain muutaman kympin investoinnista.” Risto Taskinen
Pelastusviranomaisen valvontakäynneillä eli tutummin palotarkastuksissa tilan pelastussuunnitelmaa käydään seikkaperäisesti läpi. Taskinen pitää erittäin tärkeänä, että maatilalla merkittäisiin selkeästi näkyvillä kylteillä, mitä kunkin oven takan on. Kemikaali, öljyt ja lannoitteet muodostavat tulipalon sattuessa erilaisia riskejä.
”Olemme pitäneet viljelijöille yleisiä koulutuksia tärkeäksi katsomistamme asioista. Usein mukana on ollut yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi vuonna 2010 teimme Nilsiän maataloustoimiston kanssa kaikille kaupungin maatiloille pelastustaulut”, Taskinen muistelee.
Yhä erinomaisessa kunnossa oleva kennomuovinen taulu voidaan repäistä tarvittaessa irti rakennuksen seinästä onnettomuuden johtopaikalle. Taulussa olevaan navetan pohjapiirrokseen on merkattu muun muassa poistumistiet, porttien avautumissuunnat, sammuttimien paikat sekä paikka, mistä saa eläinten aitaustarvikkeita hätätilanteen varalle. Suositeltavaa on valmistella aitaus jo etukäteen esimerkiksi rajaamalla alue pyöröpaaleilla.
Yleensä alkusammutus ja eläinten ulos saaminen jää tilan väen vastuulle. Hälytyksen tultua ensimmäinen auto on liikkeellä viiden minuutin sisään ja siitä eteenpäin aikaa kuluu noin minuutti per kilometri.
Isommissa tuotantorakennuksissa tulee olla palovaroittimet, mutta pienemmissä ei niitä välttämättä ole edellytetty. Palovaroittimia kuitenkin suositellaan vahvasti.
”Langattomasti toimivien palovaroitinten ketjuttaminen kodin ja tuotantorakennusten välillä lisää turvallisuutta. Kun navetassa savuaa, niin kotona hälyttää ja päinvastoin. Kyse on vain muutaman kympin investoinnista”, Taskinen tietää.
Alkusammutinten hintojen kohtuullistumisen myötä niitä alkaa maatiloilla olla varsin kattavasti. Taskinen korostaa, että jauhesammutin ei välttämättä ole paras kaikkiin paloihin. Esimerkiksi sähköpalot on tarkoituksenmukaisinta sammuttaa hiilidioksidisammuttimella, joka ei sotke paikkoja. Kahvinkeittimen tai laturin palo työpöydällä sammuu jauhesammuttimellakin, mutta hienojakoinen pöly sotkisi melkoisesti lähiympäristöä, vaikkapa tietokonetta.
Lähikuva pelastustaulusta. Kuva: Visa VilkunaPelastajien koulutusta ja ammattitaitoa maatilan onnettomuuksiin Taskinen pitää varsin hyvänä, mutta asemakohtainen harjoittelu vahvistaa aina osaamista. Suomen Pelastusalan Keskusliiton, SPEKin jäseninä toimivat alueelliset Pelastusalan Liitot järjestävät räätälöityjä kursseja pelastajille. Materiaali kursseihin tulee Pelastusopistolta, mikä takaa koulutuksen tasalaatuisuuden koko maan alueella.
”Oppimateriaali maatilojen erityisolosuhteista ja eläinten käsittelystä onnettomuustilanteessa on erittäin kattava. Pelastajien tuotantoeläinten käsittelytietämys on hyvällä tasolla”, useita kursseja pelastajille pitänyt Taskinen kertoo.
- Osaston luetuimmat
