Hallituksen esitysluonnos vuoden 2035 alusta voimaan tulevan sikojen kastraatiokiellon kumoamisesta keräsi elokuun loppuun mennessä 44 lausuntoa, joista kuusi puolsi kiellon perumista.
Vuosikymmenen ajan valmisteltu eläinten hyvinvointilaki astui voimaan vuonna 2024. Keväällä hallitus ilmoitti aikovansa avata lain tarkoituksenaan poistaa sieltä porsaiden kirurgisen kastraation kiellon, jota liha-alan teollisuus ja MTK ovat koko ajan vastustaneet. Vastustuksen syynä mainitaan kiellon mittavat negatiiviset vaikutukset tuotantoon ja sianlihan vientiin.
Ministeri Sari Essayahin erityisavustaja Marjo Anttoora toteaa, että esitys on etenemässä suunnitellusti.
”Lakimuutoksen valmistelu etenee sovitusti ja tulee keväällä eduskunnan käsittelyyn. Esitys ei ole ollut hallituksen hyväksytyssä lainsäädäntösuunnitelmassa syksylle”, Anttoora sanoo.
Anttooran mukaan kiellon poistamista ei ole hallituspuolueissa torpattu.
”Toki erilaisia näkemyksiä tähänkin asiaan löytyy joka ryhmästä”, hän toteaa.
”Lakimuutoksen käsittelylle ei ole asetettu valmisteluvaiheessa tarkkaa aikataulua. Koska kastraatiokielto on tulossa voimaan pitkän ajan kuluttua, asian käsittelyllä ei ole kiirettä. Näin ollen se voidaan siirtää keväälle”, Anttoora perustelee.
Tällä hetkellä esityksen etenemistä hidastavat hänen mukaansa tekniset syyt.
”Lakitekstien kääntäminen ruotsin kielelle vie aikaa.”
”Niissä EU-maissa, joissa kirurgisesta kastraatiosta on luovuttu, se on tehty vapaaehtoisuuden kautta. Näin tulee toimia myös Suomessa.”
Tuottajat odottivat liha-alalle merkittävän esityksen etenevän jo syksyllä.
”On kuitenkin hyvä, että ministerin taholta on nyt vahvistettu aikataulu muutoksen käsittelylle”, toteaa asiantuntija Mari Lukkariniemi MTK:n maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonnasta.
Lukkariniemi sanoo, että kastraatiokäytännöissä on kehittämisen varaa, mutta väkipakolla muutosta ei pidä läpi viedä.
”Lausuntokierroksella on tuotu esiin kattava selvitys kiellon vaikutuksista alan kilpailuun. Niissä EU-maissa, joissa kirurgisesta kastraatiosta on luovuttu, se on tehty vapaaehtoisuuden kautta. Näin tulee toimia myös Suomessa”, hän vaatii.
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg korostaa lakimuutoksen tärkeyttä tuotannolle ja pitää huolestuttavana sitä, että asian käsittely jää kevääseen. Riskinä on asian siirtyminen edelleen.
”Haluamme kiirehtiä lakimuutoksen käsittelyä. Vaikka asia sinänsä ei ole kiellon voimaantulon näkökulmasta kiireinen, nykyisellä hallituksella on tehokasta toiminta-aikaa käytännössä vain kevätistuntokausi.”
”Jos kirurgisen kastraation kiellon poistamisessa ei hallituspuolueiden kesken ole erimielisyyttä, ei ole mitään syytä pitkittää asian viemistä eduskuntaan”, Åberg jatkaa.
Åberg muistuttaa viennin tärkeydestä lihasektorille. Hänen mukaansa markkinaa ei pidä lähteä sotkemaan kieltämällä kirurginen kastraatio, joka sulkisi osan maista viennin ulkopuolelle.
”Vientiin panostetaan ja sen tärkeyttä ruuantuotannossa korostetaan. Kastraatiokielto merkitsisi sitä, että olemme ulkona tietyiltä markkinoilta. Asia ei ole yksinkertainen myöskään eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta”, Åberg sanoo.