Suurtilojen tukileikkaukset ja maatalousrahojen uusjako repivät EU:n rivejä – horjuttaa osaltaan Euroopan turvallisuutta

Vuonna 2028 alkavan seitsenvuotiskauden rahoituskehyksessä yritetään taas kerran leikata suurten maatilojen saamia tukia. Nyt tuntuvat suorien tukien leikkausesitykset ovat osa koko maatalouspolitiikan laajempaa rakenteellista muutosta.

Samalla kun hehtaariperusteisiin tulotukiin esitetään porrastettua leikkuria ja tukikattoa, maaseudun kehittäminen ja ympäristötuet menettävät oman korvamerkityn EU-budjettinsa. Esimerkiksi luonnonhaittakorvauksiin on kyllä yhteistä rahaa tarjolla, mutta jäsenmaat päättävät enemmän itse niiden määrästä ja kohdentamisesta.

EU-komissio perustelee uudistusta säästöpaineilla. Toisaalta käytettävissä olevat rahat halutaan suunnata entistä enemmän niille viljelijöille, jotka tukia todella tarvitsevat.

Yhtä perustetta, valmistautumista Ukrainan EU-jäsenyyteen, toistellaan julkisuudessa vähemmän. Ukrainan massiivisen maatalouden selkärankana ovat jättimäiset tilat. Niiden sovittaminen osaksi EU:n nykyistä maatalouspolitiikkaa on käytännössä mahdotonta.

Nyt komissio esittää, että vuodesta 2028 lähtien mikään tila ei voisi saada suoraa hehtaariperusteista tulotukea yli 100 000 euroa vuodessa. Tiloilta, jotka saavat vuodessa yli 20 000 euroa, leikattaisiin suoraa tukea porrastetusti 25–50 prosenttia.

Tämä leikkuri kohtelee eri jäsenmaita hyvin eri tavalla ja repii siksi vääjäämättä EU:n rivejä.

Suurimpia menettäjiä ovat Tšekki ja Slovakia. Näissä maissa vuonna 2023 maksetuista tuista 85 prosenttia olisi esitetyn leikkurin piirissä. Lähes 65 prosenttia maksetusta tuesta ylitti Tšekissä ja Slovakiassa 100 000 euron rajan. Yli 90 prosenttia molempien maiden käytössä olevasta maatalousmaasta on suurten tilojen hallussa.

Vaikka vuoden 2022 ja 2023 tiedot eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia, näyttää selvältä, että leikkuri kohtelee Puolaa lukuun ottamatta tylysti nimenomaan Itä-Eurooppaa.

Juuri nämä maat ovat vastustaneet Ukrainan maataloustuotteiden tullivapautta, jolla Venäjän hyökkäystä torjuvaa maata on pyritty tukemaan.

Puola on yksi EU:n tulevan rahoituskehyksen voittajista, jos komission esitys menee läpi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili elokuun lopussa Puolan itärajalla yhdessä pääministeri Donald Tuskin kanssa. Kuva: Dati Bendo

MT:n diplomaattilähteet Brysselissä varoittavat, että Itä-Euroopassa halu tukea Ukrainaa sotilaallisesti ja puoltaa maan EU-jäsenyyttä hiipuu, jos esitetty tukileikkuri menee sellaisenaan läpi.

”Tätä kautta maatalouspolitiikan uudistuksella voi olla myös turvallisuuspoliittisia seurauksia”, yksi MT:n lähteistä huomauttaa.

Kun katsotaan vuoden 2023 tiedoilla leikkurin piiriin joutuvien tilojen osuutta jäsenmaissa, Ranska ja Luxemburg ottavat iskua eniten. Molemmissa maissa noin 40 prosenttia tiloista on sellaisia jotka saavat vuodessa alle 100 000 ja yli 20 000 euroa suoraa hehtaariperusteista tulotukea.

Suomessa vajaat 45 prosenttia olisi EU-komission vuoden 2023 tilastojen perusteella uuden tukileikkurin piirissä, mutta leikkaukset koskisivat vain reilua kymmentä prosenttia Suomen tiloista.

Esitetty EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja -rahoituksen uudistus lisää jäsenmaiden valtaa ja vastuuta huomattavasti. Asiantuntijoiden, muiden muassa Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan tämä johtaa vääjäämättä tukitasojen ja -ehtojen eriytymiseen.

Ne maat, joita suoriin tulotukiin kohdistettu leikkuri rokottaa vähemmän, pyrkivät todennäköisesti siirtämään painopistettä suoriin tulotukiin. Eli ne panostavat maaseudun kehittämiseen ja ympäristönsuojeluun vähemmän.

Huonoimmassa asemassa ovat niiden jäsenmaiden maataloustuottajat, joissa kansallisilla hallituksilla on vähän resursseja korvata EU:n suunnittelemien leikkausten aiheuttamia menetyksiä.

Käytännössä läntisen Euroopan jäsenmaat, suuret erityisesti, ovat taas kerran vahvoilla eivätkä siksi ole eturintamassa vastustamassa komission esitystä.