
Lannoitekaudelle olisi voinut kaasun ja raaka-ainehintojen perusteella odottaa paria viime vuotta rauhallisempaa alkua.
Toisin kävi. Yaran mukaan Euroopassa on ollut voimakasta kysyntää lannoitteille ja se nosti kauden lähtöhintoja viime vuotta korkeammalle.
Kovaa oli kysyntä viikko sitten maanantaina heti myynnin alkaessa myös kotimaassa. Kaupan tahti oli vielä hurjempi kuin viime vuonna. Myynti oli jakelijoilla ruuhkautunut ja vähän väliä poikki.
Viljelijöiden ostoryntäys lannoitekaupoille nosti tiistaina hintoja lisää, minkä pitäisi vähentää kysyntää, mutta lannoitekaupassa hintojen nousu näyttää vain pahentavan ryntäystä entisestään.
Hintojen korotukset lisäävät viljelijöiden paineita tehdä ostot heti, eikä jäädä odottamaan mahdollista seuraavaa korotusta. Kierre on valmis.
Tilanne on viljelijän kannalta hankala. Kova kysyntä nostaa markkinataloudessa hintoja, se on kiistämätön tosiasia. Jos näin moni ei ostaisi yhtä aikaa, olisi tilanne kaupassa rauhallisempi. Ei olisi katkoja, eikä heti hinnankorotuksia.
Viljelijöitä ruuhkasta ei voi syyttää. Jokainen pyrkii tekemään hankintansa itselleen parhaana ajankohtana. Yleensä hinnat ovat olleet halvimmillaan heti kauden alussa. Siten viljelijän on järkevää lähteä heti liikkeelle.
Menneinä vuosina ajoissa ostetuille lannoitteille sai erinomaisen koron, kun vertasi kauden avaushintaa siihen, mitä lannoitteet olisivat maksaneet seuraavana kevättalvena.
Kukaan ei tiedä, miten tänä vuonna käy ja mihin suuntaan hinnat menevät syksyllä tai tulevana talvena.
Toisaalta viime talvena hinnat kääntyivät syksyn korotusten jälkeen laskuun. Myös kaudella 2022/2023 nähtiin merkittävä hintalasku kesken kauden.
Vanha kaava, jossa lannoitteet hyvin harvoin halpenivat kesken kauden, ei toimi enää samalla tapaa.
Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten tänä vuonna käy ja mihin suuntaan hinnat menevät syksyllä tai tulevana talvena.
Tällä hetkellä minkäänlaista lannoitepulaa tai uhkaa tulevasta lannoitepulasta ei ole näkyvissä. Kysymys ei siis ole siitä, etteikö lannoitteita saisi, vaikka jättäisi tilauksen talveen.
Kysymys on viljelijän kannalta ainoastaan siitä, millaiseksi hinnat jatkossa muuttuvat. Sitä ei kuitenkaan tiedä vielä edes myyjät.
Esimerkiksi kaasun hintaan heilläkään ei ole paljon sanottavaa. Se taas heijastuu nopeasti typpilannoitteisiin, kuten nähtiin vuosina 2021 ja 2022.
Eurooppa on edelleen riippuvainen venäläisestä kaasusta. Ei tiedetä, mitä syksyn tai talven aikana tapahtuu kaasumarkkinoilla.
Maatalousekonomisti Kyösti Arovuori on kehottanut viranomaisia toimenpiteisiin.
Toisaalta lannoitteiden kysynnän voisi odottaa talvella olevan kotimaassa vähäistä, jos iso osa viljelijöistä ostaa omansa jo nyt. Se voisi laskea lannoitteiden hintoja.
Mikä sitten on lannoitteiden kysyntä talvella maailmanmarkkinoilla? Sitä on vaikea ennustaa. Siihen vaikuttaa muun muassa tämän vuoden sato ja ruuan hintojen kehitys maailmalla.
Tämä on jo kolmas kesä peräkkäin, kun kauppa tökkii kauden alussa ruuhkautumisen takia. Nyt olisi ketjun jokaisella toimijalla ja osapuolella syytä miettiä, miten ensi kesänä kannattaisi toimia, jotta kauppa olisi sujuvampaa.
Maatalousekonomisti Kyösti Arovuori on jo kehottanut myös viranomaisia toimenpiteisiin (MT 28.6.).
Viljelijälle lannoitehankintojen kilpailuttaminen on nykyisin mahdotonta, jos toisen jälleenmyyjän tarjousta odottaessa ensimmäinen ehtii jo umpeutua.
Monelle viljelijälle lannoitetilaus on vuoden suurin yksittäinen ostos.
Perjantaina Bernerin ja Cemagron verkkosivuilta löytyi myynnissä oleva lannoitevalikoima. Yaralla peltolannoitteiden myynti on kiinni.
Voisi odottaa, että lannoitekaupan tilanne lisää ravinteiden kierrätystä ja biologista typensidontaa.