Turvepeltojen kohtalonhetket ovat käsillä, viljelijöitä kutsutaan nyt mukaan valmisteluun
”Turvepelloilla on kokoaan suurempi merkitys ruokaturvalle. Tämä tulee huomioida ennallistamissuunnitelmassa”, sanoo kansliapäällikkö Pekka Pesonen. Viljelijöitä kutsutaan mukaan valmisteluun turvemaakuntien tilaisuuksiin.Tilaajalle
Vettämistä ja muita toimenpiteitä suunnitellaan nyt. Maa- ja metsätalousministeriö kutsuu maanomistajat mukaan ennallistamisen suunnitteluun neljään tilaisuuteen. Kuva: Sanne KatainenSuomen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelutyö etenee.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), ely-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Maaseutuverkosto järjestävät turverikkaiden maakuntien alueella neljä kaikille avointa Tulevaisuuden turvemaat -tilaisuutta, joihin kutsutaan viljelijöitä, maanomistajia, koneyrittäjiä ja muita sidosryhmiä keskustelemaan ennallistamisen toimenpiteistä.
Tilaisuudet järjestetään loka-marraskuussa Parkanossa, Siikalatvalla, Suomussalmella ja Torniossa. Ilmoittautumaan pääsee MMM:n verkkosivujen kautta 20.10. mennessä.
Ministeriön mukaan tilaisuudet ovat tuottajille mahdollisuus päästä kuulemaan ratkaisuehdotuksia ja vaikuttamaan kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun.
”Ennallistamisessa on huolehdittava viljelijöiden tasapuolisesta kohtelusta. Lähtökohtana on, että toimenpidesuositukset perustuvat vapaaehtoisuuteen”, sanoo kansliapäällikkö Pekka Pesonen.
Kokonaispeltoalasta turvemaita on noin 10 prosenttia, mutta ruoantuotannossa turvemaiden merkitys korostuu.
”Turvepelloilla on Suomessa erityisasema ruokaturvan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Pohjois-Suomessa maatalouden investoinneista suhteellisesti suurempi osuus sijoittuu turvemaiden alueelle. Tämä on huomioitava yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta”, toteaa Pesonen.
Ennallistamisen toimenpidevalikoimaan on suunniteltu jo entuudestaan tuttuja toimia, kuten suojavyöhykkeitä ja kesannointia. Vettämisen osuus vuoteen 2050 mennessä on 16,7 prosenttia Suomen turvepeltojen alasta.
”On hyvä muistaa, että toimenpiteitä voidaan tehdä turvepeltojen lisäksi turvetuotantoalueilla ja osin ojitetuissa suometsissä”, sanoo erityisasiantuntija Tuuli Orasmaa.
Turvepellon määritelmää on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Ministeriön pohjaesitys on, että turvepelloksi katsotaan vähintään 40 cm paksua turvemaata olevat, maataloustukia saavat pellot. Tällä määritelmällä turvetta olevaa maatalousmaata on Suomessa noin 230 000 hehtaaria.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
