Viljatiloilla peräkkäin vuosituhannen paras ja huonoin vuosi – näin parasta tulosta takovat viljatilat eroavat muista
Viljatilojen välillä on suurta vaihtelua kannattavuudessa. Tilakoko selittää siitä paljon.Tilaajalle
Viljan hintojen isoimmat nousut ja laskut ovat tapahtuneet yleensä satokauden alussa. Kuva: Mikko NikkinenKannattavuuden vaihtelu viljanviljelyssä on ollut viime vuosien välillä suurta, toteaa erikoistutkija Olli Niskanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Vuonna 2022 viljatilojen keskimääräinen kannattavuuskerroin oli 2000-luvun paras ja nousi 1,14:ään.
2023 kerroin sen sijaan oli 2000-luvun huonoin ja painui -0,33:een.
Vuosina 2010–2024 kerroin on noussut viljatiloilla yli 0,5:den ainoastaan vuosina 2021 ja 2022.
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2024 kerroin on jäämässä lähelle nollaa.
Keskiarvot eivät kerro kaikkea. Tilojen välillä on suurta vaihtelua kannattavuudessa.
Viljatilojen kannattavimmalla neljänneksellä kannattavuuskerroin ylsi vuonna 2022 yli kahden. Heikoimmalla neljänneksellä kerroin jäi tuolloinkin alle nollan eli toiminta oli tappiollista.
Vuonna 2023 paras neljännes piti kertoimensa edelleen plussan puolella.
Kannattavuuskertoimen saadessa arvon yksi, viljelijä saa täsmälleen tavoitteena olevan tuntipalkan sekä oman pääoman koron.
Kertoimen ollessa kaksi palkka- ja korkovaatimukset toteutuisivat kaksinkertaisina.
Jos kerroin on nolla, saa viljelijä laskut maksettua, mutta hänelle ei jää yhtään palkkaa eikä pääoman korkoa.
Jos kerroin on miinuksella, joutuu viljelijä rahoittamaan toimintaa säästöillä, lainalla tai muilla tuloilla.
”Monipuolinen, markkinoita seuraava viljely vaikuttaa kuitenkin erottuvan edukseen.”
Mitä menestyvät tilat tekevät toisin kuin muut?
Niskanen on tehnyt tilaluokista vertailua vuosien 2019–2023 tietojen pohjalta.
Keskeinen syy parempaan kannattavuuteen oli suurempi tilakoko. Kustannukset jakaantuvat tällöin suuremmalle alalle.
Esimerkiksi konepoistot olivat parhaalla neljänneksellä 100 euroa hehtaaria kohti. Heikoimmalla neljänneksellä ne olivat 243 euroa hehtaaria kohti.
Kokonaispääoma oli parhaimmalla neljänneksellä keskimäärin 5 240 euroa hehtaaria kohti. Heikoimmalla neljänneksellä se oli 10 820 euroa per hehtaari.
Tuotantopanosten ostojen sekä tuotteiden myyntien ja hintakiinnitysten ajoitus on ollut ratkaisevaa tilakohtaisen tuloksen kannalta viime vuosina.
Parhaimmalla neljänneksellä lannoitekustannus on ollut 101 euroa hehtaarilta, kun heikoimmalla neljänneksellä se oli 181 euroa.
Ostojen ajoituksen lisäksi lannoitekustannukseen on voinut vaikuttaa muutkin asiat. Parhaiten menestyvillä tiloilla oli esimerkiksi enemmän viherlannoitusnurmia kuin heikommin menestyvillä.
Lisäksi menestyvillä tiloilla oli viljelyssä esimerkiksi kauraa, syysviljoja, kuminaa ja palkokasveja.
Kaiken kaikkiaan viljatilojen kannattavuustilanne on vaikea, Niskanen sanoo.
”Monipuolinen, markkinoita seuraava viljely vaikuttaa kuitenkin erottuvan edukseen.”
”Loppukevään tai alkukesän aikana hinnat harvoin nousevat.”
Hinnat määrittyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Suomessa viljaa tuotetaan lähes joka vuosi kotimaan kulutusta suurempi määrä. Sen takia hinnat ovat kotimaassa useimmiten alle Keski-Euroopan hintojen.
Asiantuntijat suosittelevat viljelykiertojen ja tuotannon monipuolistamista.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen pienentäisi viljan ylitarjontaa.
Monipuolinen kasvivalikoima hajauttaisi myös markkinariskejä. Jossain määrin viljelykierron monipuolistaminen pienentäisi myös sääriskejä, kun eri kasvit menestyvät eri tavoin erilaisissa sääoloista.
Monipuolinen viljelykierto toisi taloudellista etua myös katkaisemalla kasvitautien haittoja sekä parantamalla maan kasvukuntoa.
Viljan hinnoissa suurimmat muutokset tapahtuvat yleensä loppukesän ja alkusyksyn aikana.
Vuosien 2016–2024 tarkastelussa näkyy, että hintojen isoimmat nousut ja laskut ovat tapahtuneet yleensä satokauden alussa, kertoi erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta.
”Silloin monesti tiedetään jo hyvin tarkkaan sadon koko.”
Loppukevään tai alkukesän aikana hinnat harvoin nousevat, Jansik sanoo. Yksittäisiä poikkeuksia voi tosin olla.
Niskanen ja Jansik puhuivat Luken järjestämässä viljawebinaarissa viime viikolla.
- Osaston luetuimmat
