• Peltojen salaojitus vahvassa kasvussa – ojituksiin myönnetty koko EU-ajan suurin investointituki

    Salaojituksen arvonlisäveroton hehtaarihinta oli viime vuonna keskimäärin noin 4 200 euroa.
    Vuonna 2025 salaojitettiin 8 032 hehtaaria.
    Vuonna 2025 salaojitettiin 8 032 hehtaaria. Kuva: Seppo Pentti
    Maatalous|Kasvintuotanto
    5.5.202604:00
    Tuure Kiviranta

    Salaojitukseen myönnetty investointituki nousi viime vuonna suurimmilleen koko EU-jäsenyyden aikana, kertoo Salaojayhdistys verkkosivuillaan.

    Vuonna 2023 salaojitettu ala oli 3 818 hehtaaria ja salaojitustuki 5,66 miljoonaa euroa.

    Vuonna 2025 pinta-ala oli 8 032 hehtaaria ja tuki 13,45 miljoonaa euroa.

    Koska tuen osuus on 40 prosenttia, hankkeiden kokonaisarvo oli viime vuonna arviolta noin 34 miljoonaa euroa.

    Samaan aikaan, kun pinta-ala on kasvanut on myös hehtaaria kohti maksettavassa tukisummassa ollut nousua noin kuusi prosenttia vuodessa.

    Salaojitus kuuluu maatalouden investointituen piiriin, ja myönnettävä avustus on 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tämä koskee sekä tavanomaista salaojitusta että säätösalaojitusta.

    Hyväksyttävä enimmäisyksikkökustannus on 6 euroa/ojametri, mikä määrittää tuen laskennallisen ylärajan.

    Tukikauden alkuverkkaisuus näyttää väistyneen ja tukikausi on sittemmin päässyt täyteen vauhtiin.

    Tukimäärien kasvu vuosina 2023–2025 selittyy osin sillä, että tuen hyväksyttävät enimmäisyksikkökustannukset nostettiin ennätyksellisen korkealle tämän tukikauden alussa vuonna 2023, Salaojayhdistys taustoittaa.

    ”Lisäksi tukikauden alkuverkkaisuus näyttää väistyneen ja tukikausi on sittemmin päässyt täyteen vauhtiin.”

    Tilastot sisältävät kaikentyyppisiä salaojituksia: tavanomaiset salaojitukset, säätösalaojitukset, uudisojitukset, uusintaojitukset, täydennysojitukset sekä salaojitusten korjauksia.

    Myönnetyn tukimäärän sekä salaojitetun hehtaarimäärän perusteella voidaan arvioida salaojituksen keskimääräistä hehtaarihintaa, yhdistyksestä todetaan.

    Täytyy muistaa, että täydennysojitus- ja korjaushankkeiden hehtaarihinta on tyypillisesti alempi kuin uudis- ja uusintaojitusten. Siten tässä lasketut hehtaarihinnat hieman aliarvioivat uudis- tai uusintaojitusten hintaa.

    Vuosien 2023–2025 aikana salaojituksen hehtaarihinta on noussut kuuden prosentin vuositahdilla. Vuonna 2025 hinta oli keskimäärin noin 4 200 euroa hehtaarilta arvonlisäverottomana, yhdistys laskee.

    Salaojitus on viljelijälle suuri ja pitkäjänteinen investointi, jonka toteuttamisessa tuen rooli on ratkaiseva.

    Jää nähtäväksi, pysyykö salaojitustahti yhtä korkealla tulevina vuosina, Salaojayhdistyksestä todetaan. Kehitys riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon investointitukivaroja on jatkossa käytettävissä.

    Salaojitus on viljelijälle suuri ja pitkäjänteinen investointi, jonka toteuttamisessa tuen rooli on ratkaiseva.

    Nykyisellä cap-kaudella salaojitukseen on myönnetty tukea osin etupainotteisesti, mikä voi tarkoittaa, että kauden viimeisinä vuosina määrärahat kiristyvät ja kielteisten päätösten määrä kasvaa.

    Salaojayhdistyksen toiveena on, että salaojitukselle varataan jatkossakin riittävät resurssit, sillä kyse on investoinnista, joka luo perustan peltomaan tuotantokyvylle vuosikymmeniksi eteenpäin.

    Lisää aiheesta
    • Salaojayrityksen kevään aikataulut selviävät, kun ojitukseen investointitukea hakeneet viljelijät saavat tukipäätöksensä. Suunnitelmia on mukavasti, yrittäjä Arto Savola kertoo.

      Kasvintuotanto | Salaojia tehdään yhä useammin myös keskikesällä – ”Saatetaan ottaa yksi nurmirehusato tai jättää ojitettava pelto kesannolle”

      Tilaajalle
    • Suuri osa Suomen salaojista on tehty 1960-1980 -luvuilla. Vanha kuva Nurmijärven Nukarista salaojitustyöstä vuonna 1961.

      Viljelijän arki | Peltojen salaojituksessa mittavasti korjausvelkaa

      Tilaajalle
    • Loviisanjoen kunnostus valmistui kolme vuotta sitten. Aiemmin vuosittain pelloille tulvinut uoma on nyt esimerkillisessä kunnossa.

      Maatalouden ympäristötoimet | Valtaojien korjausvelka on valtava – näin se näkyy maatalouden kannattavuudessa

    • Enää tulvavedet eivät seiso pelloilla viikkoja, kertoo maanviljelijä Stefan Widlund (vasemmalla). Joen kunnostustyö oli haastava, toteaa erityisasiantuntija Mikko Ortamala.

      Maatalouden ympäristötoimet | ”Viljelyolosuhteet paranivat huomattavasti” – ennen Loviisanjoen kunnostusta toistasataa hehtaaria peltoja oli vuosittain tulvan alla

    Artikkelin aiheet
    salaojitus
    maatalous
    investointituki
    Salaojayhdistys
    EU
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Erikoiskasvien viljelyksessä tarvitaan omat koneet. Tässä artikkelissa rakennetaan puomisto erityisesti mansikan kasvinsuojelutyöhön.

    Koneviesti | Kovia kokenut, mansikalle räätälöity kasvinsuojeluruisku löytyi huutokaupasta – puomisto rakennettiin kokonaan uusiksi

    Tilaajalle
  • Nesteen ja Bayern-konsernin yhteistyöhön sisältyy muun muassa kumppaneiden tunnistaminen, arvoketjun kehittäminen sekä syysrapsin tuotannon laajentaminen uusiutuvien tuotteiden raaka-aineeksi.

    Koneviesti | Neste ja Bayer yhteistyöhön uudistavilla viljelymenetelmillä tuotettujen kasviöljyjen kehittämiseksi

  • Lakoontunut vilja on riskitekijä ajatellen haitallisten Fusarium-sienten runsastumista.

    Koneviesti | Viljojen Fusarium ja mykotoksiinipitoisuudet taas tapetilla – keinoja ongelman selättämiseksi on löytynyt

    Tilaajalle