Viimeksi kun MTK:n istuva puheenjohtaja väistyi, seuraajaehdokkaita oli kaksi: Veli-Pekka Talvela ja Juha Marttila. Marttila voitti 24–21. Kuva: Markku Vuorikari
MTK:n seuraava puheenjohtaja valitaan syksyllä – He päättävät, näin se tapahtuu
Puheenjohtajaksi pyrkivien ehdokkaiden runsas määrä on poikkeuksellista. Lopullisesti ehdokkaiden määrä selviää vasta kokouksessa.Tilaajalle
MTK:n seuraava puheenjohtaja valitaan valtuuskunnan syyskokouksessa marraskuussa 79 edustajan kesken. Kuva on valtuuskunnan kevätkokouksesta Hanasaaresta. Kuva: Jaana KankaanpääMTK valitsee itselleen marraskuussa uuden puheenjohtajan, kun vuodesta 2009 keskusliittoa johtanut Juha Marttila jättää tehtävän.
Kilpailuun on tähän mennessä ilmoittautunut viisi ehdokasta. Lisäksi valintaa valmisteleva työryhmä kertoi heinäkuun alussa neljän muun nimeämättömän henkilön harkitsevan ehdokkuutta.
Työryhmä on pyytänyt ehdokkaaksi haluavia ilmoittautumaan 15. elokuuta mennessä, mutta mikään kova takaraja se ei ole.
Elokuun puoliväliin tehtävää ilmoittautumista on pyydetty ennen kaikkea sen takia, että tällöin ehdokkaat ehditään esittelemään kenttäväelle, ja haastatella hyvissä ajoin ennen marraskuun kokousta.
Virallisesti ehdokkaat asetetaan vasta marraskuun kokouksessa, selittää MTK:n järjestötoiminnasta vastaava juristi Vesa Malila.
”Siellä jonkun äänivaltaisen valtuuskunnan jäsenen täytyy ehdottaa henkilöä ja tietenkin pitää olla häneltä suostumus, että pyrkii siihen tehtävään”, Malila tarkentaa.
”Jos ehdotuksia on useampi kuin yksi, niin kokous äänestää siitä”, hän kertoo.
”Miten vaali käytännössä toimitetaan, siitä päättää valtuuskunta kokouksessaan.”
Ehdokkaiden suuri määrä on poikkeus. MTK:n puheenjohtajuuskaudet ovat perinteisesti olleet pitkiä, istuvaa puheenjohtajaa on harvoin haastettu, ja paikan ollessa aukikin ehdokkaita on yleensä ollut korkeintaan kaksi.
Kun Marttila valittiin puheenjohtajaksi, ehdokkaita oli hänen lisäkseen yksi. Veli-Pekka Talvela hävisi äänestyksen tuolloin 24–21.
Istuvana puheenjohtaja Marttila haastettiin vuonna 2022. Tuolloin nykyinen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen jäi kakkoseksi äänin 46–31.
Perinteisesti puheenjohtajanvaalissa onkin selvitty yhdellä kierroksella. Sitä, miten ehdokas valitaan useamman ehdokkaan joukosta, ei säännöissä tarkkaan määrätä.
”Miten se vaali käytännössä toimitetaan, siitä päättää valtuuskunta kokouksessaan”, Vesa Malila kertoo.
”Ainoa asia, mitä tähän asti on valmisteltu, on se, että ensimmäiseen päivään suunnittelussa on yhteinen paneeli kaikille niille ehdokkaille, joita on esitetty.”
”Kokouksessa käydään läpi, miten henkilövaalitapauksissa toimitaan. Siitä valmistellaan valmistavassa kokouksessa pohja, ja valtuuskunta sen viime kädessä päättää”, selventää MTK:n järjestöpäällikkö Pertti Hakanen.
Hakanen toimii valtuuskunnan kokousten sihteerinä, ja on siten mukana myös kokouksen järjestämisessä ja asialistan valmistelemisessa.
”Kokouksen tekninen valmistelu lähtee käyntiin vasta lomien jälkeen. Asialistapohjaa tai mitään ei ole mietitty vielä”, Hakanen kertoo.
”Ainoa, mitä tähän asti on valmisteltu, on se, että ensimmäiseen päivään suunnittelussa on yhteinen paneeli kaikille niille ehdokkaille, joita on esitetty.”
Perinteisesti henkilövalinnat useamman ehdokkaan välillä on tehty kierros kerrallaan niin, että aina vähiten ääniä saanut tippuu pois, kunnes yksi ehdokkaista saa yli puolet äänistä. Muukin vaalitapa on kuitenkin mahdollinen.
Michael Hornborg valittiin vuonna 2006 MTK:n johtoon ilman vastaehdokasta. Kuva: Kari SalonenMTK-liitot ovat usein asettuneet jo etukäteen jonkun ehdokkaan puolelle. Yleensä tukea on annettu varsinkin omalta alueelta olevalle ehdokkaalle.
Toistaiseksi Pohjois-Savon MTK on ilmoittautunut iisalmelaisen Kati Partasen ja Varsinais-Suomen MTK laitilalaisen Tero Hemmilän taakse.
Muut liitot eivät ole ainakaan vielä ilmoittaneet kantaansa. Lisää kannanottoja nähtäneen liittojen omien kokousaikataulujen edetessä. Osa liitoista saattaa myös odottaa ehdokasilmoittautumisten hiipumista, ja päättää sitten kantansa.
Muista tiedetyistä ehdokkaista Eerikki Viljasen kotiliitto on Uusimaa, Anne Kalmarin Keski-Suomi ja Antti Kankaan Keski-Pohjanmaa.
Ehdokkaat eivät kuitenkaan välttämättä tarvitse liiton tukea. Kisaan pääsemiseen riittää kenen tahansa yksittäisen valtuuskunnan jäsenen ehdotus. Itse äänestys on anonyymi.
Puheenjohtajan valitsevassa valtuuskunnassa on yhteensä 79 äänivaltaista edustajaa, joista 55 edustaa MTK-liittoja, 20 metsänhoitoyhdistyksiä ja neljä yhteisöjäseniä.
MTK-liittoja edustaa valtuuskunnassa niiden puheenjohtaja, sekä jäsenmäärään suhteutettu määrä muita edustajia. Suurin liitto on Etelä-Pohjanmaa yhteensä seitsemällä kokousedustajalla.
Metsänhoitoyhdistysten 20 edustajaa valitaan metsävaltuuskunnassa vaalilla, jossa jokaisella jäsen-mhy:llä on jäsenmääränsä mukainen määrä ääniä.
Yhteisöjäsenet saavat valita kukin itselleen yhden edustajan.
Valtuuskunnan asiantuntijajäsenillä ei ole kokouksissa äänioikeutta.
Valintaan tarvitaan enemmistö, eli koko valtuuskunnasta vähintään 40 ääntä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
