Ravinteikas ruokomulta (oikealla) tuottaa Turusen kokeilujen perusteella puutarhassa satoa useamman vuoden ajan. Nimensä mukaisesti Kiteen Mato ja Multa myi aluksi myös kastematoja. Kuva: Jarno Artika
Ruokoviljely tekee tuloaan turpeennoston tilalle – koeviljelijöitä etsitään nyt Itä-Suomesta EU-rahalla
Ruokoviljely sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ja ravinteita, mikä ratkaisee turvepeltojen päästöongelmia.TilaajalleKitee
Aimo Turunen on toiveikas, että ruokokasvualustojen ja -kuivikkeiden valmistus saadaan isosti käyntiin. Vientimahdollisuudet sekä osaamiselle että tuotteille ovat suuret. Tähän saakka ruokojen ravinteet on haaskattu sinileville. Kuva: Jarno ArtikaRuokokasvien viljely vanhoilla turvepelloilla alkaa koeluontoisesti. Taustalla on tarve korvata turvepitoisia kasvualustoja ja kuivikkeita turpeettomilla vaihtoehdoilla.
Alalla toimiva Kiteen Mato ja Multa on jo vuosia kannustanut kosteikkoviljelyyn sekä toimittamaan ruokoa niitetyistä vesistöistä, mutta saanto on ollut vähäistä.
”Järviruokoa on saatu muutamista merellä tehdyistä niittoprojekteista, ja sitä on nyrkkipajalla jalostettu”, yrityksen perustaja Aimo Turunen kertoo.
Nyt hänen toiveensa liitävät korkealla, kun ruokoviljelyn mahdollisuuksia ja kannattavuutta aletaan tutkia ja kehittää Suomen ympäristökeskuksen vetämässä ACE-hankkeessa. Päästövähennyksiin tähtäävä hanke saa rahaa EU:lta.
Viljelijöille on luvassa tuloja, kun järviruo’olle, ruokohelvelle ja osmankäämille saadaan markkinat. Sopivat hintatasot hahmottuvat, kun tietoa kertyy muun muassa kasvusta ja korjuusta.
Turusen mukaan kosteikoiden korjuuseen voidaan muunnella turpeennostosta vapautuvia koneita ja tavallisia traktoreita. Märimmissä kohteissa tarvitaan telaketjukoneita ja vesistöissä kelluvia niittokoneita.
”Itäisessä Suomessa on valtava määrä märkiä rikkaruohopeltoja, jotka voitaisiin valjastaa hyötykäyttöön.” Aimo Turunen
Alkuun ruokoviljelyä kokeillaan noin 180 hehtaarilla. Tutkimusprofessori Kristiina Lång Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että Itä-Suomesta etsitään viljelijöitä mukaan koeviljelyyn. Tuotettua kasvualustaa testataan kaupallisesti toimivassa kasvihuoneessa.
Jos kaikki nykyisin Suomessa käytössä olevat kuivikkeet ja kasvualustat korvattaisiin ruokopohjaisilla, viljelyala voisi lähennellä sataatuhatta hehtaaria. Maailmalla kasvualustojen tarve on moninkertaistumassa tunneliviljelyn yleistyessä.
Ruokoviljely sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ja ravinteita, mikä ratkaisee turvepeltojen ja vanhojen turpeennostoalueiden päästöongelmia.
”Peltojen ravinteet kiertävät kasvualustojen mukana takaisin ruoantuotantoon, eivätkä jää ruokkimaan sinileviä”, Turunen selventää.
Ruo’ot kasvavat vauhdilla ja ovat helppoja viljeltäviä, sillä kasvustoa ei tarvitse uudistaa jopa 15 vuoteen.
”Itäisessä Suomessa on valtava määrä märkiä rikkaruohopeltoja, jotka voitaisiin valjastaa hyötykäyttöön”, Turunen suunnittelee.
Nykyiset jouto- ja luonnonhoitopellot ovat lajistoltaan monipuolisia, mutta toisaalta nostamalla pohjaveden pintaa osalla pelloista, autettaisiin vesilintuja ja muita kosteiden paikkojen lajeja.
Långin mukaan metsiin nojaavan Suomen on syytä jakaa munansa useampaan koriin.
”Ruohovartisia biomassoja tarvitaan, koska hitaasti kasvavien metsien hiilinielu vain pienenee. Uusien biomassojen käyttökohteiden etsiminen on nykypäivää.”
Kiteen Mato ja Multa hakee rahoitusta tuotannon saamiseksi käyntiin. Yritys on investoimassa tiloihin ja koneisiin. Tavoitteena on tuottaa miljoona kuutiota vuodessa kasvualustaa ja kuiviketta.
”Tarvitsisimme noin 1,5 miljoonan euron rahoituksen, jolla saisimme homman pystyyn muutamassa vuodessa”, Turunen laskeskelee.
Hankinnassa olevilla koneilla voidaan myös hygienisoida kierrätettäviä kuivikkeita. Siten saataisiin ravinteet kiertoon ja helpotettaisiin muun muassa hevostilojen lantaongelmia.
- Osaston luetuimmat
