Kalle Vuori kertoo, että noin 70 prosenttia viljellystä rukiista on lakoontunut aika pahasti ja herneestäkin noin 60 prosenttia. Kuva: Sanne Katainen
Ukkosmyrskyt painoivat viljan lakoon ja vaikeuttavat puinteja – ”Kyllä tämä tästä pikkuhiljaa”
Kesän lämpö ja sateet toivat mukanaan kovan tautipaineen, rikkakasvien torjunnassa on ollut murheita ja nyt puintikauden kynnyksellä ukkosmyrskyt ovat pistäneet viljaa lakoon.Tilaajalle
Lakoontunutta viljaa on haastavaa puida, mutta työ on tehtävä. Kalle Vuoren puinnit alkoivat maanantaina 11. elokuuta. Kuva: Sanne KatainenPuintikausi käy kuumimmillaan, ja viljelijä Kalle Vuori Lappilan kylästä Kärkölästä aloitti rukiin puinnin alkuviikosta. Puinti ei kuitenkaan etene ihan suoraviivaisesti, sillä lakoon painuneet kasvustot hidastavat tahtia.
”Aloin tuossa puoli tuntia sitten puida ruista. Lakoontunutta ruista, niin on vähän haastavaa, mutta kyllä tämä tästä pikkuhiljaa”, Vuori kertoo puimurin ohjaamosta haastattelua antaessaan.
Vuorella on tänä syksynä puinnissa neljää eri kasvia: ruista, mallasohraa, syysvehnää ja hernettä. Pinta-aloja kertyy yhteensä noin 450 hehtaaria: ruista 106 hehtaaria, syysvehnää hieman yli 80, hernettä 45 ja loput 219 hehtaaria mallasohraa.
Kesän ukkosmyrskyt ovat jättäneet selviä jälkiä. Vuori kertoo, että noin 70 prosenttia rukiista on lakoontunut aika pahasti ja herneestäkin noin 60 prosenttia.
”Se on oikeastaan kiinni siitä, mihin ukkoskuuro on osunut. Tuossa parin kilometrin päässä on täysin pystyssä olevaa ruista. Sille ei voi mitään. Mihin ukkonen osuu, niin osuu.”
Mallasohra ja syysvehnä ovat kuitenkin säästyneet suuremmalta lakoontumiselta.
Alahärmän alueella Etelä-Pohjanmaalla lakoontumista on myös havaittavissa. Paikallinen viljelijä Ville Huhtala kertoo, että hänen 170 hehtaarin viljelyalastaan noin 15 hehtaaria on täysin liimalaossa, kun taas muualla lakoa esiintyy vain paikoitellen.
”Lakoontumista on jonkin verran, mutta ei kovin pahasti. Puolet pystyssä olevasta ohrasta on vahvakortista, monitahoista – ne ovat ihan hyvässä kunnossa. Toinen puoli ohrasta on myöhäistä ja heikkokortista.”
”Parilla lohkolla on selkeämpää liimalakoontumista, ja heikomman korren lajikkeet ovat kärsineet enemmän,” Huhtala jatkaa.
Huhtalalla tilanne on lakoontumisen suhteen vielä kohtuullinen, mutta muilla paikallisilla viljelijöillä ei ole ollut yhtä hyvä tuuri.
”Osalla paikallisista viljelijöistä on mennyt aika paljon lakoon viljat, jopa kokonaisia peltoja. Kokonaisuudessaan lakoontumista on ollut melko paljon.”
Pro Agrian kasvintuotannon kehityspäällikkö Juha-Matti Toppari toteaa Etelä-Pohjanmaan tilanteesta myös, että kovat ukkosmyrskyt ovat paikoin pistänet viljaa pahastikin lakoon.
”Suuriakin alueita on päässyt lakoontumaan.”
Lakoontuminen voi olla koko lohkolla tai laikkuina siellä täällä, kuten kuvasta näkyy. Kuva: Sanne Katainen”Kasvustot ovat pitkästä aikaa olleet ihan hyviä. Sattuivat nuo ukkoset vaan sellaiseen aikaan, että aika herkästi lakoontuivat. Suuriakin alueita on päässyt lakoontumaan.”
Vuori ei vielä arvioi hehtaarisatoja sen suuremmin, sillä puinnit ovat vasta alussa.
”Aikaisempiin pariin vuoteen verrattuna sato on varmasti parempaa, kun on ollut niin älyttömän kuivaa. Pitkällä aikavälillä en osaa sanoa, onko tämä keskimääräistä vai parempaa”, Vuori kertoo.
Kesän lämpö ja sateet ovat tuoneet mukanaan voimakkaan tautipaineen.
”On ollut järjetön tautipaine tänä vuonna. Vaikka on kahteen kertaan tehty tautitorjunnat aika kovilla ainemäärillä, niin ei nyt ihan sataprosenttisesti ole kattanut. Lämpö, vesisateet ja tiheät kasvustot ovat olleet valitettavan täydellinen yhdistelmä taudeille.”
”Ihan hyvin kuitenkin ollaan pärjätty”, Vuori jatkaa.
Puimurista oli katkennut terä, sillä puintikorkeus on lakoontuneiden viljojen vuoksi matala. Terä on lähellä maata ja osunut siksi kiveen. Kuva: Sanne KatainenKasvustojen tiheys tänä vuonna on myös vaikuttanut tautipaineeseen.
Rikkakasvit eivät ole tilalla olleet suuri ongelma, mutta tänä vuonna niitä on noussut torjunnan jälkeenkin.
”On normaalia enemmän tullut rikkaruohoa läpi. Isot vesisateet ja lämpöjaksot idättivät rikkakasveja torjunnan jälkeen vielä uudestaan. Tuossa kun on maaseudulla liikkunut, niin toisilla tiloilla on vähän enemmän ongelmia kuin meillä.”
Peltojen kokonaispinta-alasta noin 45 prosenttia on syyskylvöisiä kasveja. Tautipaineen ja kasvun osalta hän ei ole huomannut suurta eroa kevät- ja syyskylvöjen välillä, ”painetta on riittänyt kaikille”.
”Puinnit jatkuvat päivittäin, kunhan vain kelit sallivat”, Vuori toteaa.
- Osaston luetuimmat
