Saksan viljelijäjärjestön pomo tylynä: EU tarvitsee vähintään 500 miljardin erillisen maatalousbudjetin

Saksan maataloustuottajien keskusjärjestö DBV ei suostu nielemään EU:n suunnittelemaa leikkausta vuosien 2028‒2034 maatalousbudjettiin.

Järjestön puheenjohtaja Joachim Rukwied torjuu MT:n haastattelussa myös uuden ”kumppanuusrahaston”, mistä merkittävä osa maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista tuista on tarkoitus jakaa jäsenmaiden laatimien ohjelmien pohjalta.

”EU tarvitsee päinvastoin nykyistä suuremman maatalousbudjetin. Vaadin Berliinin Grüne Woche -maatalousmessuilla, että maatalouden käyttöön on saatava vähintään 500 miljardia”, Rukwied painottaa.

DBV:n puheenjohtaja Joachim Rukwied puhui Berliinin Grüne Woche messuilla tammikuussa, 

Hänen mukaansa Saksan maatalousministeri Alois Rainer on tarttunut tähän ehdotukseen ja peräänkuuluttaa Saksan hallituksen nimissä EU:lta nyt samaa.

EU-komission esitys uudesta 300 miljardin maatalousbudjetista on yli 80 miljardia pienempi kyin nykyinen.

Saksan maataloustuottajien mielestä maaseuturahojen upottaminen samaan pataan monien muiden EU-tukien kanssa tarkoittaa lopun alkua yhteiselle maatalouspolitiikalle.

Se murentaa kuulemma näin myös EU:n yhteismarkkinoita. Jäsenmaat saavat pitkälti itse päättää miten paljon EU-rahaa kanavoidaan maataloudelle, jos ylipäätään kanavoidaan.

”Ruokaturva on yhtä oleellinen asia kuin puolustuskyky ja ruokaturvasta huolehtiminen onnistuu vain riittävän suurella erillisellä maatalousbudjetilla”, MT:n autosta tavoittama Rukwied linjaa.

Ursula von der Leyenin (oik.) johtaman EU-komission budjettiesitys on puolalaisen budjettikomissaari Piotr Serafinin käsialaa. Kuva: Dati Bendo

Maatalouden saamaa pottia yritetään uudessa rahoituskehyksessä supistaa, mutta samaan aikaan budjetin loppusummaa pyritään kasvattamaan huomattavasti.

Erityisesti itsenäiseen puolustukseen on panostettava enemmän ja samaan aikaan Venäjän hyökkäystä pian neljä vuotta torjunutta Ukrainaa pitäisi tukea entistä pontevammin.

Yksi osa tätä tukea on lupaus nopeutetusta EU-jäsenyydestä. Saksan DBV on hyvin varauksellinen sen suhteen, miten Ukrainan jättimäisen maataloustuotannon sulauttaminen EU-järjestelmiin onnistuu.

”Jos Ukrainan maatalous integroitaisiin nyt yksi yhteen, se olisi loppu nykyiselle perhetiloihin perustuvalle maataloudelle koko Euroopassa. Siksi me tarvitsemme vähintään 15 vuoden siirtymäajan”, Joachim Rukwied tähdentää.

Hän kavahtaa esityksiä uusista hallinnollisista kriteereistä, joiden perusteella maataloustukia on jatkossa tarkoitus jakaa. Paljon puhutaan esimerkiksi ”aktiiviviljelijöistä”, joille yhteiset EU-rahat halutaan kohdentaa.

”Määritelmän on oltava mahdollisimman yksinkertainen. Ei missään tapauksessa mitään tuloihin ja johonkin muuhun liittyvää lisäraportointia. Viljelijät tukehtuvat jo nyt EU:n taholta tulevaan byrokratiaan”, DBV:n puheenjohtaja tuhahtaa.

DBV:n puheenjohtajan Joachim Rukwiedin mielestä viljelijät tukehtuvat EU-byrokratiaan. 

Yksi ”tukehduttajista” on Rukwiedin mielestä EU:n jo voimassa oleva ennallistamisasetus, jonka kansallista toimeenpanoa jäsenmaissa parhaillaan valmistellaan.

”Koko laki tai kellot sen toimeenpanossa pitäisi pysäyttää”, hän täräyttää ja kysyy:

”Mitä oikeastaan halutaan palauttaa ennalleen, mennäänkö takaisin 1980-luvulle, jolloin ympäristöä kuormitettiin paljon enemmän?”

Saksalaiset olivat keväällä 2024 eturintamassa, kun kannattavuusongelmien kanssa painivat maataloustuottajat osoittivat mieltään eri puolilla Eurooppaa. Vapaakauppasopimusta Etelä-Amerikan ns. Mercosur-maiden kanssa ruoskittiin Saksassa kuitenkin vähemmän kuin muualla.

”Me kannatamme vapakauppasopimuksia, koska myös me haluamme lisätä vientiä”, Joachim Rukwied sanoo. Heti perään hän kuitenkin korostaa, että Mercosur-sopimuksen maatalousosuus on kelvoton, koska samat säännöt ja ehdot eivät sido kaikkia osapuolia.

Saksalainen maitotilallinen Ina Zwicker oli yksi Saksan vuoden 2024 viljelijäprotestien organisoijista. Kuva: Werner Bachmeier

EU-komissio on luvannut 45 miljardin lisäjyvityksen maataloustukiin lepytelläkseen Mercosur-sopua vastustavia viljelijöitä. Rukwiedilta tämä ”voiteluraha” saa murskatuomion.

”Se on placebo. Emme pidä sitä relevanttina ehdotuksena, jolla olisi jotain vaikutusta tai joka jotenkin parantaisi tilannetta.”