Aurinkovoima nielee yhä enemmän viljelysmaata tiheästi asutussa Saksassa − paneelit voivat kuitenkin olla kilpailuetu tuottajalle
Ydinvoimasta luopuminen lisää paineita. Viljelijä saa paremman tuoton sähköstä kuin maataloustuotteista.TilaajalleMünchen
Bonnin lähellä Gelsdorfissa aurinkopaneelit tuottavat sähköä omenatarhojen päällä. Kuva: Frauenhofer-instituuttiSaksan tavoitteena on nostaa aurinkoenergian tuotantokapasiteetti nykyisestä noin 66 gigawatista 230 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta pyritään kaksinkertaistamaan nykyisestä 11 prosentista.
Tällä hetkellä kolme neljäsosaa kapasiteetista on rakennusten katoilla. Uusista voimaloista noin puolet, eli 80 gigawattia, on tarkoitus rakentaa maalle ennen muuta siksi, että se on edullisempaa.
Investoijat havittelevat yhä suurempia maa-alueita, päästäkseen rakentamaan suurempia yksiköitä. Maataloustuottajat soittavat hälytyskelloja, koska enemmän ja enemmän maatalousmaata jää joko teiden, rakennusten ja nyt aurinkovoimaloiden alle.
”Me menetämme Saksassa rakentamisen kautta joka päivä noin 55 hehtaaria viljelysmaata. Jos hallitus lähtee toteuttamaan suunnitelmaansa aurinkovoiman lisärakentamisesta, tuo luku nousee 75 hehtaariin”, Saksan maataloustuottajien keskusjärjestön (DBV) varapääsihteeri Udo Hemmerling tähdentää.
”Me menetämme Saksassa rakentamisen kautta joka päivä noin 55 hehtaaria viljelysmaata.” Udo Hemmerling
Brandenburgin osavaltiossa Kiinteistöyhtiö Quarterback yrittää ostaa Röderlandin 2500 hehtaarin 1000 naudan karjatilaa rakentaaksen laidunmaille aurinkovoimaa.
Osavaltion vihreä maatalousministeri Axel Vogel yrittää jarruttaa hanketta, jotta maatalous ei menetettäisi ainakaan kaikkea kauppaan kuuluvaa maata.
Aurinkoenergian kysynnän kasvu on nostanut Saksassa viljelysmaan hintaa. Myyjien tai vuokraajien kannalta laskutoimitus on yksinkertainen. Aurinkovoiman rakentamista suunnitteleva maksaa hehtaarista moninkertaisen hinnan viljelijään verrattuna.
Viljellyn hehtaarin keskimääräinen vuosituotto on DBV:n mukaan noin 500 euroa. Aurinkosähkön tuottaminen takaa kuusi- tai jopa kahdenksankertaisen tuoton.
Aurinkopaneelit voivat auttaa viljelykasveja sopeutumaan ilmastonmuutokseen eli lisääntyvään kuumuuteen ja kuivuuteen.
Hedelmällistä viljelysmaata yritetään Saksassa nyt entistä enemmän pitää maataloustuotannossa yhdistämällä viljely ja aurinkopaneelit. Käytännössä pelloille rakennetaan joko korkeiden telineiden varassa olevia tai vertikaalisia paneeleita joiden alla tai lomassa voidaan jatkaa maataloustuotantoa. Tähän asti paneelit on pääsääntöisesti rakennettu viljelymaalle matalalle niin, ettei viljely tai laidunkäyttö ole ollut mahdollista.
”Me suhtaudumme tähän myönteisesti. Suurin varaus sisältyy korkeisiin kustannuksiin”, DBV:n Hemmerling sanoo.
Tähän asti paneelit on Saksassa pääsääntöisesti rakennettu viljelysmaalle mataliksi niin, ettei viljely tai laidunkäyttö ole ollut mahdollista.
Tietyille viljelykasveille korkealle rakennetuista paneeleista voi olla myös hyötyä.
”Ne sopivat marja- ja hedelmätiloille. Esimerkiksi vadelmaa ja pensasmustikkaa viljellään yhä enemmän suojaavien kelmukuomujen alla. Aurinkopaneelit voivat ajaa saman asian ja niistä viljelijä voi vielä saada lisätuottoa myymällä sähköä”, Hemmerling erittelee.
Frauenhoferin aurinkoenergiajärjestelmistä vastaavan ISE-instituutin johtaja Anna Heimsath muistuttaa lisäksi NDR-televisiokanavan haastattelussa, että paneelit voivat auttaa viljelykasveja sopeutumaan ilmastonmuutokseen eli lisääntyvään kuumuuteen ja kuivuuteen.
”Paneelit vaikuttavat satoihin, koska ne vähentävät valon määrää. Siitä voi kuitenkin olla myös etua, koska kosteus pysyy paremmin paneelien alla”, Heimsath korostaa.
Tutkijoiden varovainen arvio on, että keskimäärin paneelit leikkaavat viljelysmaan tuottavuutta 15–20 prosenttia. Esimerkiksi keskikokoisten perunoiden sato on kuitenkin kuivina kokeilukesinä parantunut jopa kymmenen prosenttia.
Steinicke-niminen 30 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä perheyryitys Lüchowissa Ala-Saksin Wendlandissa kasvattaa ja kuivaa yrttejä. Tilalla on yksi Saksan suurimmista tuottaville pelloille rakennetuista aurinkovoimaloista.
Tilaa ja yritystä johtava Rober Lettenbichler sanoo NDR:n haastattelussa, että 1,3 euron miljoonan investointi kannatti tehdä kolmesta syystä.
Paneelien tuoma varjo on hyväksi monille yrteille, esimerkiksi ruohosipulille. Yrttikuivurien nielemästä sähköstä puolet tuotetaan nyt itse, mikä vähentää kustannuksia. Lisäksi yrttejä ostavat suuret elintarvikekonsernit ovat tarkkoja alihankkijoiden hiilijalanjäljen kanssa. Siksi aurinkoenergialaitos on Steinickelle kilpailuetu.
- Osaston luetuimmat
