Punahomeesta kärsivää vehnää.
Viljasadossa on poikkeuksellisen paljon hometoksiineita – tämän takia viljelykiertoja on syytä monipuolistaa
Viljavoittoiset viljelykierrot lisäävät hometoksiinien riskiä. Viljelyyn kannattaa ottaa monipuolisesti eri kasveja, jotta tautikierre katkeaa.Tilaajalle
Tänä vuonna korkeita toksiinipitoisuuksia on ollut myös ohrassa ja vehnässä, kun yleensä ongelma on koskenut vain kauraa. Kosteus säilyi hyvin rehevissä kasvustoissa, mikä edisti homeiden kasvua. Kuva: Johannes TervoHometoksiineita on tämän syksyn viljasadossa selvästi enemmän kuin yleensä.
Tänä vuonna toksiineita on myös vehnässä ja ohrassa, kun yleensä ongelma on koskenut lähinnä kauraa.
Ruokavirastossa oli tiistaihin mennessä tutkittu 103 viljelijöiden lähettämää kevätvehnänäytettä. Niissä DON-hometoksiinin keskimääräinen pitoisuus oli 2 400 mikrogrammaa kilossa.
Korkein pitoisuus, 6 000 mikrogrammaa kilossa, on Satakunnasta olevien vehnänäytteiden keskiarvo. Tiedot löytyvät Ruokaviraston Avoin tieto -palvelusta verkosta.
Ohralla tähän mennessä tutkittujen 180 näytteen keskiarvo DON-toksiinille on 1 700 mikrogrammaa kilossa. Vertailuna vuonna 2022 pitoisuus oli 100 mikrogrammaa kilossa.
Tämän syksyn ohrasadossa pitoisuudet ovat olleet korkeimmat, 3 000 mikrogrammaa kilossa, Etelä-Pohjanmaalla.
Kauralla näytteitä on tähän mennessä tutkittu 255 ja niiden keskiarvo on 1 500 mikrogrammaa kilossa. Viime vuonna pitoisuus oli kauralla korkeampi ja keskiarvo 1 700 mikrogrammaa kilossa. Viime vuonna kaikkiaan Ruokavirastossa tutkittiin 486 kauranäytettä.
Pitoisuus menee yli 2 500:n kauralla tänä syksynä Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
DON-toksiinin lainsäädännöllinen raja-arvo elintarvikekäyttöön on ohralla, rukiilla sekä vehnällä enintään 1 000 mikrogrammaa kilossa ja kauralla 1 750 mikrogrammaa kilossa. Rehuja valmistavilla yrityksillä raja on yleisesti ollut 6 000–8 000 mikrogrammaa kilossa.
Korkeat DON-pitoisuudet tänä kesänä ovat monen tekijän summa, sanoo erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta.
Fusarium graminearum -homesieni, joka DON-toksiineja pääasiassa aiheuttaa, on levinnyt laajalti Suomeen. Toinen syy isossa kuvassa on viljavoittoiset viljelykierrot.
Kevennetty muokkaus voi lisätä toksiiniriskejä, mikäli kasvijäte ei ole talven aikana kunnolla maatunut. Toisaalta kyntäminen ei ongelmaa poista, koska taudinaiheuttajat leviävät tehokkaasti myös ilman kautta, Jalli muistuttaa.
Viime vuonna oli alueellisesti voimakkaita homesieniesiintymiä esimerkiksi Satakunnassa. Se vaikuttaa seuraavaankin vuoteen, kun taudinaiheuttajia säilyy pellolla kasvijätteissä.
Sää on suurin hometoksiineja tuottavien sienten esiintymiseen vaikuttava tekijä. Tänä kesänä sateet sattuivat monilla alueilla juuri punahomeille otolliseen aikaan.
”Kevätvehnän kukinta ajoittui monin paikoin juuri sateiden alkamiseen ja sitten sateita kesti pitkään”, Jalli sanoo.
”Kasvustot olivat hyviä ja reheviä. Kosteus säilyi niissä hyvin.”
Tänä syksynä uutena seurattavana raja-arvona viljan vastaanotossa elintarvikekäyttöön on tullut T-2 ja HT-2 toksiinien summapitoisuus.
Se taas hyötyy alkukesän kuivuudesta ja lämmöstä, jota oli laajalti.
Kuivina alkukesinä Fusarium-sienet aiheuttavat viljoille herkästi tyvitauteja, Jalli kertoo.
Voisiko viljapeltojen kastelu kuivina alkukesinä pienentää hometoksiiniriskiä?
”Tutkittua tietoa kastelun vaikutuksesta tyvitauteihin ja sitä kautta hometoksiineihin ei ole. Eli varmaa vastausta siihen ei pysty antamaan”, Jalli toteaa.
Kauralajikkeiden välillä on havaittu eroja punahomeen kestävyydessä, mutta tutkimusta on toistaiseksi melko vähän. Vehnän eri lajikkeiden vertailua punahomeiden osalta ei ole tehty Suomessa.
Jalli mainitsee tutkija Juho Hautsalon väitöskirjan, jossa vertailtiin kasvuajaltaan erilaisia kauroja.
Riski punahomeisiin kasvoi kasvuajan mukaan. Mitä pidempään kasvi altistuu, sitä suurempi on riski toksiineille.
Kestävyys hometoksiineja vastaan on kauran vaikeimpia jalostustavoitteita, sanoi kasvinjalostaja Hanna Haikka Boreal-kasvinjalostuksesta MT:ssä toukokuussa.
Genomiennusteilla jalostuksessa karsitaan homeille altteimmat lajikkeet pois.
Geenipankkeja on käyty läpi, mutta niistä ei ole löytynyt täydellistä kestävyyttä hometoksiineja vastaan, Haikka kertoi.
”Jos kasvukauden olosuhteet ovat homeille todella edulliset, ei mikään lajike kestä.”
”Viljelykierto on tärkeää. Pelkkä viljojen vaihtelu keskenään ei riitä.” Marja Jalli
Vaikka säällä on suuri vaikutus hometoksiinien syntyyn, viljelijä voi vähentää riskiä omilla toimenpiteillä.
”Viljelykierto on tärkeää. Pelkkä viljojen vaihtelu keskenään ei riitä. Kiertoon kannattaa ottaa mukaan esimerkiksi myös öljy- ja palkokasveja”, Jalli kehottaa.
Terve kylvösiemen on myös peruslähtökohta, sillä Fusarium-sienet ovat myös siemenlevintäisiä.
Ravinteista tulee huolehtia, sillä ravinnepuutokset heikentävät kasvin puolustusmekanismeja. Toisaalta liian runsaskaan lannoitus ei ole hyvä. Eri pää- ja hivenravinteiden tasapaino on hyvä tavoite.
Kasvustoruiskutuksilla voi jonkin verran torjua punahomeita, mutta täyttä suojaa ruiskutuksilla ei pysty saamaan. Kasvustoruiskutuksissa on tärkeä valita punahomeita aiheuttaviin sieniin tehoava valmiste ja ajankohta, joka on otollisin sienten tartunnalle.
Puintiaikaan kuormat pitää pyrkiä saamaan nopeasti kuivaukseen, jolloin homesienten leviäminen ja toksiinin tuotanto pysähtyvät.
Hometoksiinit
Fusarium-sienet eli punahomeet ovat maassa kasvinjätteissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla tyvitautia ja vioitusta tähkiin. Voivat levitä myös kylvösiemenissä.
Hometoksiinit ovat punahomeiden muodostamia aineenvaihduntatuotteita, jotka kertyvät viljan jyviin.
Toksiinit ovat korkeina pitoisuuksina haitallisia ihmisille ja eläimille.
Suomessa esiintyviä punahometoksiineja ovat muun muassa DON, T2 ja HT2.
Punahomeita ja hometoksiineja on vaikea tai mahdotonta havaita jyvistä päällepäin.
Kaura on Suomessa viljeltävistä viljoista herkin Fusarium-sienten aiheuttamalle punahometartunnalle.
Kuiva alkukasvukausi, kosteat kukinnan aikaiset sääolosuhteet, suuret lämpötilavaihtelut ja sateet sadonkorjuuaikana lisäävät hometoksiiniriskiä.
Elintarvikeviljoilla raja DON-toksiinille on vehnällä, ohralla ja rukiilla 1 000 mikrogrammaa kilossa, kauralla 1 750 mikrogrammaa kilossa.
T-2 ja HT-2 summapitoisuuden raja elintarvikeviljassa on kauralla 1 250, mallasohralla 200, ohralla 150 ja muilla viljoilla 50 mikrogrammaa kilossa.
Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä (Vyr)
- Osaston luetuimmat
