Maataloudessa eletään nyt normaalien korkojen aikaa – hoitamattomien luottojen määrä kasvanut merkittävästi

Talouden lainalaisuudet purevat myös maatalouteen, eikä alkutuotanto ole säästynyt vuonna 2022 nousuun lähteneen yleisen korkotason iskulta.

Viimeksi päivittäin julkaistava euromaiden yhteinen viitekorko euribor on ollut miinuksella 20.4.2022. Parhaimmillaan yli neljässä prosentissa käynyt 12 kuukauden korkonoteeraus on nyt noin 3,2 prosenttia.

MT uutisoi 12.6. MTK Itä- ja Keski-Suomen liittojen yhteisestä lausumasta, jolla otettiin kantaa pankkien maatalousrahoittamiseen.

Tiedotteen mukaan liitot kysyivät toukokuussa jäseniltään kokemuksia asioinnista pankkien kanssa, ja jo ensimmäisen viikon vastaukset kertoivat, että maataloustuottajat ovat ongelmissa pankkien kanssa.

Viljelijöiltä tulleen palautteen mukaan ongelmaksi muodostuu asiakaspalvelijoiden paikallistuntemuksen puute, vakuusarvon riittämättömyys ja pankin yleinen ymmärtämättömyys alaa kohtaan.

Samaan aikaan hoitamattomien eli yli 90 päivää myöhässä takaisinmaksun eräpäivästä olevien luottojen määrä maataloudessa on kasvanut merkittävästi.

Koska tämä kaikki on tapahtunut tilanteessa, jossa parhaiten menestyvät tilat ovat pystyneet jatkamaan kasvuaan kannattavasti, on ääripäiden korostuminen kasvanut merkittävästi.

MT:n saaman lukijapalautteen mukaan osa viljelijöistä on hämmästellyt pankkien korkomarginaalia maatalouslainoissa, kun samaan aikaan sijoitusasuntolainoja on myönnetty jopa puolta pienemmillä marginaaleilla.

Pankin toimintaa kummeksuvan yrittäjän olisi ensiarvoisen tärkeää katsoa omaa talouttaan sekä toimialaansa lintuperspektiivistä, ja miettiä, miksi pankin lainalleen laskema riski on nostanut korkomarginaalin nykyiseen tasoonsa.

PTT:n Päivi Kujala kirjoitti kolumnissaan (MT 29.5.): ”Huolta lisää, että luvut häivyttävät keskiarvoihin sen, että järjestämättömät luotot keskittyvät samoille maatiloille, ja maatilojen välillä on entistäkin voimakkaampaa polarisoitumista.”

Maatalouden voimakas rakennekehitys ja alueellinen keskittyminen vauhdittavat myös rahoituksen keskittymistä ja nostavat syrjäisempien alueiden lainoitusriskiä merkittävästi.

Suomen suurimman maatalousrahoittajan Osuuspankki-ryhmän mukaan noin viidennes tiloista kannattaa hyvin, viidennes huonosti ja loput ovat siltä väliltä. (MT 22.3.)

Suomalaisilla kehittyvillä ja tulevaisuuteen uskovilla tiloilla tehdään jatkuvasti tuotantoa tehostavia ja kasvattavia investointeja. Usein esimerkiksi peltokaupoissa markkinahinta on huomattavasti tuottoarvoa korkeampi, jolloin hankittu lisäpelto maksetaan osittain maatalouden muilla tuloilla.

Jo aikaisemmin mainitun lukijapalautteen mukaan osa viljelijöistä on joutunut jopa myymään peltojaan muuttuneen korkotilanteen johdosta.

On selvää, että korkojen nousu voi isolla lainamäärällä tehdä vuositasolla kymmenien tuhansien eurojen loven budjettiin, mutta tosiasia on se, ettei muuttunut korkotilanne ole talouttaan hyvin hoitaneita tiloja kaatanut.

Kun vuonna 2022 kohoamaan lähteneen, yleisesti maatalouslainoissa käytetyn euriborin päälle lasketaan vielä pankin maataloudelle tyypillinen 2–3 prosentin marginaali, on lainan kokonaiskorko noussut pahimmillaan yli 7 prosenttiin.

Matalien korkojen aikaan korkokaton hintaa pidettiin usein liian korkeana, mutta nyt säästäväisyyttään katuvat monet tilalliset.

Maatalouden kannattavuuteen vaikuttavat rahoituskulujen lisäksi tuotantopanosten ostohinnat sekä lopputuotteiden ulosmyyntihinnat, joihin tuottaja voi harvoin vaikuttaa.

Maatalous mielletään usein ylisukupolviseksi yritysmuodoksi, jolloin perimätiedon ja sukupolvien yhteistyön merkitys korostuu.

Vanhan sukupolven viisautena olisi nyt oleellista huomauttaa, että 1990-luvulla 15–20 prosentin korot olivat normaaleita, joten talouden herkkyysanalyysi nykymaataloudessa olisi syytä tehdä vielä nykyistäkin korkotasoa kovemmilla luvuilla.

Paljon puhutun yleisen korkotason lisäksi laskusuunnassa ovat olleet niin viljan- kuin lihankin hinta. Maataloutta rakkaudesta lajiin harjoittavien viljelijöiden olisi viimein herättävä todellisuuteen, jossa EU:n, pankin ja meijerin sijaan turmiollisinta omalle tuotannolle voivatkin olla isäntä, optimismi ja hukkunut taskulaskin.

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja.