Lomituspalveluohjaajan virhe jätti tilan ilman lomittajaa – ”Kyseessä on erittäin poikkeuksellinen tapahtuma, josta asianosaiset ovat pahoillaan”
Lomituspalveluohjaajalta lomitusnettiin tekemättä jäänyt kirjaus johti siihen, että kaakkoissuomalainen tila ei saanut tietoa lomituksen peruuntumisesta. Työnantaja käsittelee tapahtunutta olennaisten työtehtävien vakavana laiminlyöntinä.Tilaajalle
Lomitusnettiin tekemättä jäänyt kirjaus johti siihen, että kaakkoissuomalainen tila ei saanut tietoa lomituksen peruuntumisesta. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääLomituspalveluohjaajan tekemä virhe johti siihen, että Kaakkois-Suomen lomituspalvelualueella kotieläintila ei saanut tietoa lomituksen peruuntumisesta. Virheen takia eläimet olisivat jääneet hoitamatta viideksi päiväksi, ellei yrittäjä itse olisi järjestänyt tarkastuskäyntiä tilalle lomansa aikana.
Asia nousi julkisuuteen, kun MTK Etelä-Savon puheenjohtajat ja toiminnanjohtaja kirjoittivat tapauksesta mielipidekirjoituksessaan (MT 18.3.).
Maatalouslomittaja ilmoitti asianmukaisesti poissaolostaan lomituspalveluihin, kertoo lomituspalvelupäällikkö Liisa Heino Kaakkois-Suomen lomituspalveluista. Tiedon vastaanottanut lomituspalveluohjaaja ilmoitti asiasta lomittajan lähiesimiehelle ja pyysi tätä tekemään HR-järjestelmään tarvittavan kirjauksen.
”Lomituspalveluohjaaja teki virheen siinä, ettei kirjannut lomittajan poissaoloa Lomitusnettiin välittömästi tiedon saatuaan. Hän ei myöskään selvittänyt, oliko poissaolon alle jäämässä lomituksia.”
Heinon mukaan lomittajan lähiesimies oletti toisen ohjaajan hoitaneen edellä mainitut asiat kuntoon. Siksi lähiesimies teki kirjauksen ainoastaan HR-järjestelmään.
Työnantaja käsittelee tapahtunutta olennaisten työtehtävien vakavana laiminlyöntinä, Heino kertoo.
”Poikkeama sovituista toimintatavoista käsitellään lomitushallinnossa, jotta ymmärretään tilanteen vakavuus ja varmistetaan se, ettei jatkossa vastaavaa tapahdu.”
Ensiarvoisen tärkeää on tiedonkulun varmistaminen lomitushallinnossa, Heino jatkaa.
”Asiat eivät saa jäädä oletusten varaan, vaan on sovittava tilanteissa työnjako tapauskohtaisesti.”
Poikkeama sovituista toimintatavoista käsitellään lomitushallinnossa, jotta ymmärretään tilanteen vakavuus ja varmistetaan se, ettei jatkossa vastaavaa tapahdu.
Mielipidekirjoituksen esiin tuomassa tapauksessa lomittajan puuttuminen huomattiin ennen kuin mitään vakavaa ehti tapahtua.
Entä, jos vastaavassa tapauksessa sattuu jotain? Kuka kantaa vastuu, jos eläin loukkaantuu, lypsämättä jättäminen aiheuttaa muutoksia maidon laatuun tai tapahtuu jotain muuta, mikä vaikuttaa tuottajan tuloihin?
Mikkelin kaupunki vastaa Kaakkois-Suomen lomituspalveluista ja kaupungilla on vastuuvakuutus.
Vahingonkorvaushakemuksen voi tehdä Mikkelin kaupungille ja se käsitellään tapauksesta ja korvausvaateesta riippuen kaupungin sisäisesti tai vakuutusyhtiössä, Heino kertoo.
”Vakuutuksen piiriin kuuluu muun muassa kaupungin toiminnan aiheuttamat vahingot ulkopuolisille tahoille.”
Kaakkois-Suomen lomituspalvelut aloitti toimintansa vuoden 2022 alussa. Tuolloin Mikkelin paikallisyksikkö yhdistyi Parikkalan ja Rantasalmen lomituspalvelujen kanssa.
MTK Etelä-Savon puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien mukaan alueella on jouduttu selvittämään lomitukseen liittyviä ongelmia koko sen toiminnan ajan.
Heinon mielestä ei ole perustetta moittia koko lomituspalvelujen toimivuutta pelkästään yhden tapauksen vuoksi ja antaa virheellinen kuva, että tällaista tapahtuu jatkuvasti. Tapaus on ollut yksittäisten henkilöiden yksittäinen vakava virhe heidän perustyössään, lomituspalvelupäällikkö painottaa.
”Kyseessä on erittäin poikkeuksellinen tapahtuma, josta asianosaiset henkilöt ovat äärettömän pahoillaan ja ovat esittäneet osaltaan pahoittelunsa. Olen toiminut lähes 20 vuotta vastuuhenkilönä ja tämä on ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen kerta, kun näin valitettava ja ikävä tapahtuma syntyy.”
Kaakkois-Suomen lomituspalveluihin nykyisin kuuluvat kaksi paikallisyksikköä toimivat ennen yhdistymistä vuosia ilman päätoimista vastuuhenkilöä, Heino kertoo.
”Tämä tarkoitti väistämättä sitä, ettei yksiköissä ollut riittävästi aikaa toiminnan ohjaamiseen ja se on aiheuttanut omat ongelmansa myöhemmin.”
Ongelmilla Heino tarkoittaa muun muassa sitä, että yhdistymisen jälkeen on pitänyt opetella tiimityötä ja ottaa käyttöön uudet, yhteiset tavata toimia.
Yhdistymisen tukena oli sekä valtakunnallinen että Kaakkois-Suomen lomituspalveluiden oma tukihanke. Kaikkia asioita ei kuitenkaan osattu etukäteen ottaa huomioon, Heino myöntää.
”Olisi vieläkin paremmin pitänyt ennakoida sitä, miten luodaan parhaat toimintaedellytykset uuden yksikön toiminnalle, esimerkiksi varmistamalla riittävä hallintohenkilöstö, sijaistamiset ja toimiva organisaatiorakenne.”
Heino muistuttaa, että valtakunnallinen lomittaja- ja yleinen maatalouden työvoimapula ovat aiheuttaneet myös Kaakkois-Suomen lomituspalveluille haasteita järjestää palveluita.
”Lomituspalvelut kilpailevat samoista työntekijöistä isojen maatilojen kanssa.”
”Lomittajan ammatti ei houkuttele kaksijakoisuuden vuoksi nuoria lapsiperheellisiä. Myös pidentyvät työmatkat ovat yksi lomittajan ammatin varjopuolista”, Heino luettelee lomittajapulan syitä.
”Valtakunnallisesti lomittajien palkkauksessa on aivan liian suuria eroja eri paikallisyksiköiden välillä. Samasta työstä tulisi saada sama palkka. Toivomme, että kevään paikallisissa palkkaneuvotteluissa ja sopimusten mukaisten järjestelyvaraerien kohdentamisessa tähän kiinnitetään erityishuomiota.”
Kaakkois-Suomen lomituspalveluihin kuuluvat seuraavat kunnat: Enonkoski, Hirvensalmi, Imatra, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Mikkeli, Mäntyharju, Parikkala, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Savonlinna, Sulkava ja Taipalsaari.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
