Kipsikäsittely on viljelijälle maksutonta ja verovapaata. Kuva: Carolina Husu
Kai Mykkänen haluaa muuttaa peltojen kipsikäsittelyasetusta
Vuoden 2023 loppuun mennessä kipsikäsittelyn arvioitiin laskennallisesti estäneen vuosittain kaikkiaan 77 fosforitonnin joutumisen Itämereen.
”Haluan, että meillä on edellytykset kipsikäsittelyjen jatkamiselle myös tulevina vuosina, koska kipsi on tehokkain ja nopeavaikutteisin käytössämme oleva yksittäinen vesien- ja merensuojelukeino”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo. Kuva: Jussi VierimaaYmpäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi, jotta Itämeren rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyä ravinnekuormituksen vähentämiseksi voidaan jatkaa vuoden 2030 loppuun saakka.
Nykyinen kipsikäsittelyjen tukemisen mahdollistava asetus on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.
Fosforikuormitus rehevöittää Itämerta ja aiheuttaa sinileväkukintoja, ympäristöministeriön tiedotteessa sanotaan.
”Maatalouden typen ja fosforin hajakuormitus on nykyisellään merkittävin ravinnekuormituksen lähde mereen. Pelloilta päätyy mereen myös kiintoainesta.”
Valumien ehkäisemiseksi valtio on tukenut rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyjä. Kipsi sitoo fosforia ja kiintoainesta ja estää niiden joutumista vesistöihin ja sitä kautta Itämereen.
Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu noin 30–50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan, ministeriöstä kerrotaan.
Kipsikäsittelyä on tehty vuodesta 2020, ensin Saaristomeren valuma-alueella ja vuodesta 2022 myös muilla kipsikäsittelyyn soveltuvilla rannikkoalueilla.
Käsittelyn fosforivalumia vähentävä vaikutus kestää noin viisi vuotta.
Tavoitteeksi on asetettu kipsin levittäminen 100 000 peltohehtaarille vuoden 2025 loppuun mennessä. Rannikkoalueiden pelloista oli syyskuun 2024 puoliväliin mennessä käsitelty kipsillä lähes 67 000 hehtaaria.
Vuoden 2023 loppuun mennessä käsittelyn arvioitiin laskennallisesti estäneen vuosittain kaikkiaan 77 fosforitonnin joutumisen Itämereen. Saaristomeren osalta vuotuisen fosforikuorman laskettiin vähentyneen yhteensä noin 55 tonnia.
”Haluan, että meillä on edellytykset kipsikäsittelyjen jatkamiselle myös tulevina vuosina, koska kipsi on tehokkain ja nopeavaikutteisin käytössämme oleva yksittäinen vesien- ja merensuojelukeino”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo.
”Samaan aikaan on silti erittäin tärkeää tehdä erilaisia pidemmän tähtäimen maaperän hoitotoimia viljelysmaan vesienhallinnan ja hiilen- ja ravinteiden pidätyskyvyn parantamiseksi”, ministeri jatkaa.
Kipsikäsittely on valtion järjestämää tukea, joka on toteutettu viljelijöille avaimet käteen -periaatteella. Kipsikäsittely on viljelijälle maksutonta ja verovapaata. Toiminta on osa ympäristöministeriön vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmaa.
- Osaston luetuimmat
