Viljelijäkysely: Korvauskelvottomille raviopelloille saatava kelpoisuus – hallituksen linjaus Itä-Suomen erityisasemasta jakaa mielipiteitä

Viljelijöiden enemmistön mielestä korvauskelvottomille raiviopelloille pitäisi myöntää korvauskelpoisuus ja uuden pellon raivaamista ei pidä kieltää.

Yhtä yksimielisiä ei olla hallituksen päätöksestä kohdentaa raiviopeltojen korvauskelpoisuutta Itä-Suomeen: 40 prosenttia on päätöksen kannalla ja 37 prosenttia ei.

Tiedot käyvät ilmi MT:n Kantar Agrilla teettämästä kyselystä, joka tiedusteli korvauskelpoisuudesta ja pellonraivauksesta Datalaarin viljelijäpaneelilta. Kysely tehtiin 24.10–16.11.

Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Tulos on painotettu vastaamaan suomalaisia viljelijöitä alueen, tilakoon ja tuotantosuunnan mukaan.

Noin puolet viljelijöistä on korvauskelvottomien raiviopeltojen korvauskelpoisuuden kannalla. Vastaan on hieman yli kolmannes ja alle viidennes ei osaa kertoa kantaansa.

Korvauskelpoisuuden myöntämisen kannattajia on eniten maito- ja nautatiloilla sekä tiloilla, joilla on peltoa alle 30 hehtaaria.

Iän mukaan tarkasteltuna kannatusta on eniten nuorimpien eli alle 40-vuotiaiden viljelijöiden joukossa.

Alueellisesti korvauskelpoisuuden laajentaminen on lähes yhtä suosittua koko Suomessa, alueesta riippuen kannatus on 50–56 prosenttia. Suurin tuki tulee Pohjois-Suomesta.

Tukialueittain tarkasteltuna korvauskelpoisuuden laajentamisen kannalla ollaan eniten C2-alueella, niukin kannatus on AB- sekä C1-alueilla.

Hallituksen päätökselle kohdentaa raiviopeltojen korvauskelpoisuutta Itä-Suomeen löytyy vähiten kannattajia sikatilojen joukosta.

Päätöstä perusteltuna pitävät ovat enemmistönä erikoiskasvien viljelijöissä sekä joukossa, jonka tuotantosuunta on Kantarin kyselyssä muu tuotanto.

Alle 30 hehtaarin tiloista 46 prosenttia on hallituksen päätöksen kannalla, mutta pienten tilojen joukossa vastustajien ja kannastaan epätietoisten joukko on lähes yhtä suuri.

Yli sadan hehtaarin tiloista puolet ei pidä kohdentamista perusteltuna.

Viljelijöistä 44–55-vuotiaista niukka enemmistö ei ole hallituksen päätöksen kannalla, yli 55-vuotiaista isompi osa kannattaa kuin vastustaa kohdentamista.

Alueittain tarkasteltuna Itä-Suomessa kannatus on suurinta, 46 prosenttia pitää kohdentamista perusteltuna. Toisaalta Itä-Suomesta löytyy Pohjois-Suomen lisäksi isoin joukko heitä, jotka eivät osaa kertoa kantaansa.

Tukialueittain eniten kannattajia, 48 prosenttia viljelijöistä, on C2-alueella ja vähiten AB-alueella.

Viljelijöistä lähes 60 prosenttia vastustaa pellonraivauskieltoa, kannattajia on neljännes. Kantaansa asiaan ei osaa kertoa 16 prosenttia viljelijöistä.

Raivauskieltoa vastustavat eniten nauta- ja maitotilat sekä tilat, joilla on yli 100 hehtaaria peltoa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vastustajia on eniten alle 40-vuotiaissa viljelijöissä.

Pellonraivauskieltoa vastustetaan tasaisesti eri puolilla Suomea, samoin tukialueitten väliset erot jäävät pieniksi.