Katja Tanski, Juho Uusi-Kouvo ja Eero Levoniemi kurkkasivat, mitä kasvussa tapahtuu maan alla. Kuva: Juha SinisaloPunkalaidun”Näillä toimilla säästää puhtaasti rahaa” – Ilmastoteot eivät ole maataloudessa mitään taikatemppuja
Ilmastotyö on osa tavallista maatilan arkea, jossa pidetään maalaisjärki mukana.TilaajalleLokakuinen maalaismaisema on kirkkaanvihreä, kun katseensa suuntaa punkalaitumelaisen kasvinviljelijän Eero Levoniemen peltolohkolle. Kun päätä kääntää, on näkymä taas enemmän syksyisen oransseissa väreissä kylpevä.
”Tässä on nyt ensimmäinen kuminakasvustoni. Aika hyvältä näyttää, syksy on ollut melko lämmin ja kasvusto on päässyt hyvään vauhtiin”, neuvojanakin toimiva Levoniemi toteaa.
”Tässä tehdään paluuta juurille”, Eero Levoniemi huomauttaa. Kuva: Juha SinisaloLevoniemi kuopaisee mukaan ottamallaan lapiolla maata ja ottaa paakun käteensä.
”Siellähän on hyvin matoja. Ja melkoiset juuret”, toteaa Katja Tanski Pirkanmaan ilmastoverkostosta.
Kumina on lävistänyt maata mukavan mittaisiksi ehtineillä paalujuurillaan, vaikka kasvusto on kylvetty vasta kuluvan vuoden keväällä. Jo nyt lapion terässä tuntee, missä kohtaa paalujuuret eivät vielä ole yltäneet syvemmälle kynnettyyn maahan.
Levoniemen kuminakasvusto on esimerkki ilmastoteosta, joka edistää Punkalaitumen Hiilineutraali kunta (Hinku) -tavoitteisiin pääsemistä.
Talven läpi vihreänä säilyvä kasvusto sitoo ilmasta hiilidioksidia niin, että kohinan voi miltei kuvitella kuulevansa. Se ei myöskään päästä ravinteita karkaamaan pellosta.
”Ilmastotoimien tekeminen on arkipäivää maatiloilla, olen tyytyväisenä todennut, että minun roolini on lähinnä hoksauttaa maatalousyrityksiä siitä, mitä kaikkea ne jo tekevät ympäristön hyväksi”, toteaa hanketyöntekijä Katja Tanski Pirkanmaan ilmastoverkostosta, jota rahoitetaan maaseuturahastosta.
Tanski rakentaa työkseen ilmastotoimia tekevää verkostoa niin maatalousyrityksistä kuin muistakin maakuntansa yrityksistä.
”On siinä komea juuri”, Katja Tanski ihmettelee ensimmäisen vuoden kuminaa. Kuva: Juha Sinisalo”Ei uudistava viljely ole mikään uusi juttu, me viljelijät olemme aina käyttäneet menetelmiä, joiden monesti mainostetaan olevan uusia regeneratiivisen viljelyn toimia. Voitaisiin sanoa, että nyt ollaan ennemminkin palaamassa takaisin juurille päin kuin kokeiltu jotain uutta”, Levoniemi toteaa.
Levoniemen yhteensä sadan hehtaarin peltoalalla on tällä hetkellä muitakin vihreitä kasvustoja. Eräälle lohkolle hän on kylvänyt härkäpapua kauran puinnin jälkeen välikasviksi.
Viereisellä lohkolla vihertää syysrypsikasvusto ja kolmannella kerääjäkasvina toimii puna-apila yhdessä timotein kanssa. Ruispeltokin vihertää.
”Vielä saisivat lämpimät kelit jatkua jonkin aikaa. Syysrypsin talvehtimisen kannalta olisi tärkeää, että kolmen kuutosen sääntö toteutuisi. Kasveilla pitäisi olla kuusi kasvulehteä, juuren pituus kuusi senttiä ja juuren tyvi kuusi milliä paksu”, Levoniemi avaa. Kuva: Juha SinisaloToimillaan Levoniemi tavoittelee pelloille hyvää kasvukuntoa ja sitä myötä myös parempia satoja.
”Olen niin sanotusti tavanomainen tuottaja, itse asiassa lannoitan kohtuullisen paljon peltojani nyt kun kasvukunto alkaa olla sellaisella tasolla, että lannoituksen määrää on voinut nostaa.”
Tanski on saanut toisenkin punkalaitumelaisen viljelijän mukaan Pirkanmaan ilmastoverkoston toimintaan.
”Minä taas olen luomutuottaja. Meillä 270 hehtaarin alasta noin 200 hehtaaria on erilaisilla nurmilla ja loput puitavien kasvien tuotannossa”, kertoo Kangasniemen tilan isäntä Juho Uusi-Kouvo.
Juho Uusi-Kouvo tuottaa nurmirehulla ruokittua luomulihaa Kangasniemen tilalla. Kuva: Juha SinisaloRunsaan nurmialan selittää se, että tilalla kasvatetaan lihakarjaa.
”Rotumme on pääosin charolaista. Meillä on 60 emoa ja kasvatamme kaikki vasikat teuraaksi saakka itse. Osa lihasta myös myydään suoraan”, Uusi-Kouvo kertoo.
Paitsi että ympäri vuoden yhteyttävät nurmikasvustot sitovat tehokkaasti hiiltä, tuottaa karja laidunkaudella myös luonnon monimuotoisuutta tukevia hyötyjä.
Kangasniemen tilallakaan ei ole herätty ympäristöasioihin vastikään, vaan tilalla on käytetty joitakin uudistavia menetelmiä jo edellisen sukupolven aikana.
Juho Uusi-Kouvo lähti tilan toisen yrittäjän, puolisonsa Sanni Uusi-Kouvon kanssa mukaan verkoston toimintaan lähinnä saadakseen tilan toiminnalle näkyvyyttä.
”On myös selvää, että energiansäästötoimilla säästää puhtaasti rahaa”, toteaa Juho Uusi-Kouvo.
Hän kertoo vaihtaneensa esimerkiksi loisteputkivalaisimia led-valaisimiin.
”Olisin tehnyt niin muutenkin, mutta se on eräs asia, mikä kelpaa ilmastotoimeksi. Vastaavia pieniä ilmastotoimia tiloilla tehdään koko ajan ilman, että niitä mielletään sellaisiksi.”
Tanski muistuttaa, että kaikki järkevät energiansäästötoimet ovat myös ilmastotoimia.
Kangasniemen tilan karja on pääosin charolaista. Kuva: Juha Sinisalo- Osaston luetuimmat
