Tutkija: Ei voida varmasti sanoa, onko osa Suomen jokien glyfosaatista peräisin pesuaineista

Nykytiedon perusteella ei voida varmasti sanoa, voisiko osa Suomen jokivesien glyfosaatista olla peräisin pesuainekäytöstä, tutkija Katri Siimes Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Tuore saksalaistutkimus arvioi, että merkittävä osa Euroopan jokivesien glyfosaattijäämistä saattaa olla maatalouden sijaan peräisin kotitalouksissa käytetyistä pesuaineista, joiden hajoamistuloksena olisivat glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA.

Tutkijat perustavat arvionsa siihen, että jokivesien glyfosaattijäämät eivät noudattaneet maatalouden sesonkeja, vaan jäämiä oli yhtä paljon myös esimerkiksi kuivina kesäkausina.

He korostavat kuitenkin, että asia vaatii vielä paljon tutkimusta.

Siimes kertoo, että Suomessa glyfosaatin ja sen hajoamistuotteen AMPA:n pitoisuuksia on seurattu parilla kymmenellä maatalousvaltaisella virtavesipaikalla. Tuloksia on huomattavasti vähemmän kuin muista torjunta-aineista, koska glyfosaatti vaatii erillisanalyysin.

Mittaustuloksia on vuodesta 2007 lähtien yhteensä noin 500. Päästölähdearviointia vaikeuttaa se, että tuloksia ei ole sellaisista jokivesistä, joiden valuma-alueilla ei olisi maataloutta.

Glyfosaattia havaitaan Siimeksen mukaan maatalousalueilla lähes kaikissa jokivesinäytteissä. Havaitut pitoisuudet eivät Suomessa ole ylittäneet EU-komission 2022 ehdottamaa ympäristönlaatunormia, joka perustui glyfosaatin haitallisuuteen vesieliöstölle.

Glyfosaatti on maailmassa ja myös meillä eniten myyty rikkakasvien torjunta-aine. ”Itse asiassa myyntimääriin suhteutettuna havaitut pitoisuudet pintavesistä ovat varsin maltillisia”, Siimes sanoo.

”Toisaalta nykyseurantaa on niin vähän, että pahimpia tilanteita ei mitenkään saada kiinni”, hän huomauttaa.

Saksalaistutkimuksesta huolimatta Siimes on taipuvainen arvioimaan, että Suomen jokivesien glyfosaatti on todennäköisesti pääosin peräisin peltokäytöstä, jossa sitä käytetään eniten.

Havaittujen pitoisuuksien vaihtelu ei meilläkään täysin seuraa ruiskutusaikoja, hän toteaa. ”Se voi johtua siitä, että glyfosaatti sitoutuu vahvasti maahiukkasiin. Se voi olosuhteiden muuttuessa vapautua takaisin liukoiseen muotoon ja mahdollisesti huuhtoutua vesiin myöhemmin tai vapautua eroosioaineksesta jokiveteen.”

Glyfosaattia on analysoitu myös jätevedenpuhdistamoilta. Sitä on havaittu saapuvassa jätevedessä, mutta pitoisuudet puhdistetussa, vesistöön päätyvässä jätevedessä ovat hyvin pieniä.