Karhut ovat syöneet kauraa lähes kaikilla Mika Piiroisen peltolohkoilla. Kuva: Lari Lievonen
Karhut siirtyivät riistakameroista kännykkäkameroihin itärajalla – ”Jos karjatalous ajetaan alas, ei tänne paljon enää jää”
Karhut ovat tuhonneet kymmenittäin rehupaaleja monilta alueen jatkuvasti vähenevistä karjatiloista, joista osa lopetti jo hanhiongelman takia. Ihmisvahingon sattuminen pelottaa paikallisia.Tilaajalle
Tohmajärveläinen Mika Piiroinen vaihtoi tuotantosuuntaa lypsykarjasta emolehmiin osittain hanhien vuoksi. Nyt hän luopuu perinnemaisemien laidunnuksesta petojen vuoksi. Kuvassa etualalla petoaita. Kuva: Lari LievonenKarhukannan nopea kasvu näkyy karusti Itä-Suomessa. Materiaalisia vahinkoja rehupaaleille ja kaurapelloille on kirjattu jo ennätysmäärä, vaikka syksy on vasta alussa. Samalla on kasvanut pelko siitä, että pian sattuu jotakin pahempaa.
”Ihmisvahinkoja on ollut jo lähellä. Karhuja on niin paljon ja ne ovat niin pelottomia, että emon ja poikasen väliin voi joutua vahingossa jopa pihapiirissä”, kertoo MTK-Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Jari Rouvinen.
”Karhut ovat siirtyneet riistakameroista kännykkäkameroihin. Tilanne pahenee, kun ensi vuonna syntyy ensimmäinen sukupolvi, jonka emojakaan ei ole metsästetty. Ne eivät pelkää ihmisiä.”
On vain ajan kysymys, milloin alkaa tulla isompia vahinkoja. Tilanne alkaa olla työturvallisuusriski etenkin niille, jotka työskentelevät metsässä, Nurmeksessa maitoa tuottava Kalle Myllynen sanoo.
”Karhut ovat siirtyneet riistakameroista kännykkäkameroihin.”
Karhujen aiheuttamia vahinkoja kirjattiin viime vuonna Tohmajärven alueella rajan pinnassa noin 15 000 euron edestä. Tänä vuonna summa on jo yli 20 000 euroa.
”Ja lisää tulee. Maaseutuviranomaiset eivät tällä hetkellä juuri muuta teekään, kuin kirjaavat niitä”, kertoo emolehmätuottaja Mika Piiroinen Tohmajärveltä.
Karhut ovat hajottaneet tiloilta kymmenittäin rehupaaleja. Piiroisen tilalla määrä on noin 30 paalia, Myllysellä yli 50.
”Se on kolmen viikon rehut koko karjalta”, Myllynen laskee.
Ongelma kertautuu, kun rehusadosta valtaosa päätyy jo ennen paalausta hanhien vatsoihin. Moni tila tarvitsee kaksinkertaisen määrän rehuntuotantoalaa, jotta saa tehtyä tarpeeksi rehua karjan tarpeisiin hanhituhojen jälkeen. Useita tiloja on jo lopettanut hanhien vuoksi. Ne olivat yksi syy myös siihen, että Piiroinen vaihtoi tuotantosuuntaa lypsykarjasta emolehmiin.
”Uutta navettaa ei tuntunut mitenkään järkevältä rakentaa heikossa kannattavuustilanteessa, kun hanhet syövät pellot keväällä ja syksyllä.”
Karhut ovat repineet tänä syksynä jo ainakin 55 rehupaalia parikkalalaisen Mika Anttosen maitotilalla. ”Pulassa ollaan, jos ei rupea kaatolupia tulemaan”, Anttonen toteaa. Kuva: Mika Anttonen”Se on kolmen viikon rehut koko karjalta.”
Rehupaalien lisäksi karhuille maistuu kaura, yksi harvoista viljoista, jonka viljely hanhiongelmien puitteissa onnistuu. Syysviljoista alueella ovat luopuneet lähes kaikki, sillä hanhet tuhoavat muuttomatkallaan kasvustot yleensä kokonaan.
Karhut ovat syöneet Piiroisen noin 70 viljahehtaarista 2,7 hehtaaria tänä vuonna.
”Kahdella lohkolla 18:sta ei ole käyty.”
Myllynen kertoo, että kaikilla 30 viljalohkolla ovat karhut käyneet.
Kaikki karhuvahingot eivät päädy tilastoihin, sillä kaikki viljelijät eivät hae niistä korvauksia, Piiroinen arvioi.
”Ilmoitus ei riitä, vaan pitää tehdä hakemus. Siinä on taas viljelijöille lisää hommaa, joka ei meille kuuluisi.”
”Sillä hinnalla ei löydä paalia vapailta markkinoilta mistään ja päälle tulevat vielä kuljetuskustannukset. Täällä ei tiloilla juuri ylimääräisiä paaleja ole.”
Korvaussummat olisivat myös päivityksen tarpeessa. Rehupaalin korvaus on 15 euroa paalia kohden.
”Sillä hinnalla ei löydä paalia vapailta markkinoilta mistään ja päälle tulevat vielä kuljetuskustannukset. Täällä ei tiloilla juuri ylimääräisiä paaleja ole”, Piiroinen sanoo.
Vasikan korvausarvo on 170 euroa, mikä jää alle maksettavan rajan, joten yksittäisestä vasikasta ei saa korvausta lainkaan.
Kaikki karhujen aiheuttamat vahingot eivät myöskään aiheuta suoria kustannuksia. Kahtena kesänä karhu on säikyttänyt Piiroisen hiehot maisemalaitumelta metsään. Edellisestä kerrasta on pari viikkoa. Viime kesänä karkulaisia etsittiin kolme vuorokautta muun muassa lämpökameroiden avulla.
”Sellaisesta ei korvata mitään, koska yhtään eläintä ei lopulta menetetty. Vaikka karhu ei yleensä syö nautoja, paniikin se saa aikaan.”
Hän on ennen tätä vuotta nähnyt karhun kahdesti elämässään, mutta tänä syksynä jo viisi kertaa.
”Mielenrauhan vuoksi en enää laidunna muualla kuin pihassa niin, että ovet pihattoon ovat auki.”
Perinnebiotooppien laiduntaminen tilalla loppuu tämän laidunkauden jälkeen, sen Piiroinen on päättänyt.
”Mielenrauhan vuoksi en enää laidunna muualla kuin pihassa niin, että ovet pihattoon ovat auki.”
Perinnebiotooppien jatko alueella on vaakalaudalla myös laajemmin. ”Alueita ei vain pystytä enää hoitamaan reunaehtojen mukaan petojen vuoksi”, toteaa MTK:n Rouvinen.
Hän muistuttaa, että tällaiset ehkä pieneltäkin tuntuvat asiat saattavat lopulta katkaista viljelijän selkärangan, kun jaksaminen muutenkin on rajoilla.
”Eikä etenkään hanhiasia ole pieni, vaan oikeasti iso. Jotain pitää tehdä nopeasti. Jos hanhien levitessä myös Pohjois-Savon tilatiheydellä aletaan menettää ensimmäinen sato, se on tekemätön paikka. Tämä on ihan oikea uhka alueen maidontuotannolle.”
Karjalassa tilanne näkyy jo. Moni pienempi tila on luopunut eläimistä ja siirtynyt viljelemään lintupeltoja.
”Jos täältä karjatalous ajetaan alas, ei tänne paljon enää jää. 75 prosenttia Pohjois-Karjalan maatilojen myyntituloista tulee karjatilojen kautta”, Rouvinen sanoo.
”Jos hanhien levitessä myös Pohjois-Savon tilatiheydellä aletaan menettää ensimmäinen sato, se on tekemätön paikka. Tämä on ihan oikea uhka alueen maidontuotannolle.”
Kaikki haastatellut pitäisivät sekä petojen että valkoposkihanhien metsästystä ainoana oikeana ratkaisuna tilanteen helpottamiseksi. Niiden lisäksi tarvitaan edelleen hanhipeltoja ja korvauksia.
”Karhunmetsästyksen kiintiömallin tuominen poronhoitoalueelta etelään päin ratkaisisi nyt ongelmana olevan valituskierteen ja kiintiöt jäisivät asiantuntijoiden ratkottaviksi”, Rouvinen sanoo.
Hanhien kohdalla metsästys helpottaisi karkottamista, joka vaatii valtavasti resursseja.
- Osaston luetuimmat
