Tehdaskierros keskeytyy, kun Roland Snellman vaihtaa kuulumiset serkkunsa Simon Snellmanin kanssa, joka toimii nautaleikkaamon työnjohtajana. Kuva: Päivi Karjalainen
Snellmanilta löytyy uskoa sian vetovoimaan – ”Asiat pitää vain tehdä hyvin”
Panostus hyvälaatuiseen lihaan lähtee maatiaissian jalostuksesta saakka.TilaajallePietarsaari
Snellmanin sukua työskentelee Pietarsaaren tehtaan kaikissa yksiköissä. Roland Snellman (vas.) kävi kysymässä veljenpojaltaan Malte Snellmanilta, kuinka pakkaus sujuu uuden koneen kanssa. Kuva: Päivi KarjalainenPietarsaarelainen ruokakonserni ja perheyritys Snellman on onnistunut luomaan laatua korostavan brändinsä nojaten alun alkaen vahvasti sianlihaan. Sika on konsernille edelleen ykkönen.
Perheyrityksen lihanjalostusliiketoiminnan johtaja Roland Snellman uskoo vahvasti siihen, että sianlihalle on Suomessa jatkossakin kysyntää, vaikka kulutusmäärät ovat olleet laskusuuntaisia.
”Uskomme näkyy konkreettisesti myös siinä, että Snellmanin sianlihan tuottajahinta on pitkään ollut korkeammalla tasolla kuin Suomen keskihinta. Tilastot ovat puolitoista vuotta osoittaneet muiden toimijoiden laskeneen hintaa tasaisesti, mutta me olemme pystyneet pitämään tuottajahinnan samalla tasolla kuin vuoden 2024 alussa.”
”Olen välillä saanut palautetta siinä, että olen liian kova sukulaisilleni. Sukulaisuus ei saa myöskään olla haitta.”
Snellmanin menestyksen resepti vaikuttaa yksinkertaiselta.
”Asiat pitää vain tehdä hyvin, tuote pitää olla kunnossa. Meidän periaatteemme on, että tehdään aina kuin itselle tehtäisiin. Parasta mahdollista. Silloin kuluttajatkin ovat valmiita maksamaan tuotteesta enemmän”, Roland Snellman toteaa.
Hänen mukaansa perheyrityksessä on nojattu samaan ajatukseen siitä saakka, kun se perustettiin 1950-luvulla. Alkuvuosina osakkaina olivat viisi Snellman-suvun veljestä, joista yksi oli Roland Snellmanin isoisä.
”Suvun jäseniä on täällä paljon töissä nytkin, kaikissa mahdollisissa tehtävissä. Itse olen aloittanut urani nykyisen tehtaan rakennustyömaan siivoojana 12-vuotiaana veljeni kanssa. Me sukulaiset tunnemme toisemme niin hyvin, että uskallamme sanoa ääneen, jos jossain kohtaa linja alkaa pettää, eikä laatu tulekaan ykkösenä.”
Vaikka ruokatalon omistus on edelleen sataprosenttisesti Snellman-suvulla, Roland Snellman toteaa, ettei sukulaisuus tuo kenellekään erityisiä etuja työpaikalla.
”Olen välillä saanut palautetta siinä, että olen liian kova sukulaisilleni. Sukulaisuus ei saa myöskään olla haitta.”
Snellman kulkee sian suhteen muihin ruokataloihin nähden omia polkujaan.
”Sikaketjumme maatiaispossukonsepti perustuu suomalaisiin sikarotuihin. Esimerkiksi sian luonne on jalostuksen myötä muuttunut paljon rauhallisemmaksi”, kertoo jalostuksesta vastaavan Figen-tytäryhtiön toimitusjohtaja Tomas Gäddnäs.
Suomalaisen genetiikan ansiosta sika voidaan kasvattaa tavanomaista korkeampaan painoon.
”Tämän kautta päästään pienempään hiilijalanjälkeen ja sian ruho on suhteessa rasvattomampi, kuten kuluttajat haluavat.”
Toistaiseksi salmonellasta aiheutuu Suomeen suurempi eläintautiriski kuin afrikkalaisesta sikarutosta, Tomas Gäddnäs toteaa. Kuva: Päivi KarjalainenYmpäristöasioita Snellmanilla on huomioitu vastuullisuusmielessä jo pitkään.
”Olemme olleet osakkaina biokaasulaitoksessa jo vuodesta 2014. Investointi tuli tuohon aikaan kalliiksi, mutta katsoimme jo silloin, että se kannattaa”, Roland Snellman sanoo.
Pietarsaaren tehdas on biokaasulaitoksen ansiosta fossiilivapaa energian suhteen.
Lars Korsman on työskennellyt Snellmanilla jo yli 40 vuotta ja kouluttautunut työn ohessa tarpeen mukaan. Roland Snellman toteaa tavoitteena olevan, että ruokatalon jokainen työtekijä suorittaisi ainakin elintarvikealan perustutkinnon. Kuva: Päivi KarjalainenKannattavuuden kannalta olennaisimpia asioita on hävikin välttäminen. Oikean pakastustavan löytyminen toi ruokatalolle valtavan prosentuaalisen säästön.
”Jäädytys täytyy tehdä nopeasti, alle puolessa tunnissa, jotta laatu säilyy, eikä hävikkiä synny. Tämän kautta säästyy euroja”, Roland Snellman kertoo.
Pakastustapaa hiottiin kauan.
”Haimme nopeutta muun muassa pakkausmateriaalin valinnalla. Pahvi eristi liikaa ja päädyimme ohueen muoviin.”
Snellman-konserni
Suomalainen ruokatalo.
Liiketulos vuonna 2024 21,7 miljoonaa euroa.
Omavaraisuusaste vuonna 2024 46 prosenttia.
Perustettu vuonna 1951.
Pääpaikka ja Suomen tehdas ovat Pietarsaaressa.
Vuonna 2006 toiminta laajeni lihatuotteista valmisruokiin.
Yritys lähti Ruotsin markkinoille vuonna 2009.
Eläinruoan valmistus aloitettiin vuonna 2011.
Suoraan konsernin palveluksessa työskentelee lähes 2000 henkilöä.
Sopimustiloja löytyy ympäri Suomea: eteläisin on Salon seudulla, pohjoisin Ranualla, itäisin Polvijärvellä ja lännessä rajana on Itämeri.
Pietarsaaren tehdaskompleksi käsittää kaiken teurastamon väliaikaisnavetasta aina teollisuuspakkaamoon, jossa pakataan parhaillaan vientiin lähteviä luita.
”Luista suurin osa viedään Aasiaan”, Roland Snellman sanoo.
Pakkauslinjan päästä löytyy hänen veljenpoikansa Malte Snellman.
”Olen ollut täällä kesätöissä siitä saakka, kun täytin 16. Sitä nuorempana tänne ei pääse töihin”, kertoo 21-vuotias Malte.
Hänelle on ehtinyt kertyä kokemusta jo monesta eri työstä tehtaan sisällä.
”Olen tehnyt suorittavaa työtä, se on ihan mukavaa vastapainoa liiketalouden opinnoilleni, jotka alkavat taas kohta. Olen tehnyt välillä myös opettajan sijaisuuksia yläkoululla. Se on vähän hektisempää työtä.”
Malte Snellman ei sulje pois uraa perheyrityksessä, jonka osakkeita hänellä itselläänkin on.
”On hyvä, että sellainenkin mahdollisuus on aina olemassa.”
- Osaston luetuimmat
