Video: ”Suomessa maissi tuo kilpailuetua” – Ylöskartanon tilalla eväät komeaan satoon

Ajosilppuri nielee tuuloslaisella pellolla kitusiinsa maissisäilörehua.

Se mikä joskus näytti hyvin erikoiselta, on hiljalleen muuttunut tavalliseksi: Maissista saadaan lämpimämpien syksyjen Suomessa jo varsin lupaavia satoja.

Hämeenlinnassa sijaitsevassa Tuuloksessa on tänä syksynä eväät huippusatoon. Maissisäilörehua kasvatettiin tiluksilla jo 11. kertaa.

Sato näyttää laadullisesti hyvältä, sanoo Ylöskartanon tilan isäntä Otto Näsi.

Kuiva-aineen hän arvioi olevan 30—32 prosentin tasolla ja tärkkelyspitoisuuden samaa luokkaa.

Myös viime vuosi oli todella hyvä, hän kertaa.

”Syyskuu oli tosi lämmin — vaikka ei ihan näin lämmin. Oli lämpöisiä öitä, maissi tykkäsi pimeästä ja tärkkelykset olivat korkealla.”

Ylöskartanon tilalla korjattiin keskiviikkona maissisäilörehusatoa urakoitsijoiden voimin. Sato päätyy tilan oman lypsykarjan rehuksi. Kuva: Kimmo Haimi

Suomessa maissi tuo kilpailuetua AB-alueen maidontuotannossa, sillä väkirehukustannus jää alhaisemmaksi — vaikka kasvi valkuaisköyhä onkin, Näsi pohtii.

Kuiva-ainekiloina laskettuna noin kolmannes tilan lypsävien tämän hetkisestä apeseoksen karkearehusta on maissia ja loput ykkössadon nurmisäilörehua.

Väkirehua menee seitsemisen kiloa päivässä. Tällä hetkellä tilan aperehuseoksen väkirehuprosentti on 27.

11. kasvukausi maissin kanssa on tuottanut lupaavaa tulosta. Maissisäilörehu auttaa vähentämään säilörehukustannuksia, kertoo viljelijä Otto Näsi. Kuva: Kimmo Haimi

Maissinsiemenet on tilalle hankittu Virosta. Virossa maissisäilörehua päätyy jo liki kaikkien suurten maitotilojen ruokintapöydille.

Näsin isä Janne hankki vuonna 2016 Samco-kylvökoneen, jonka avulla kylvörivin päälle saa biokalvon. Samassa yhteydessä levitetään maavaikutteinen kasvinsuojeluaine.

Alkuun maissia kylvettiin myös ilman biokalvoa, mutta nykyisin ilman kalvoa maissia ei Ylöskartanossa kylvetä lainkaan.

Biokalvo varmistaa kasvuunlähdön, mahdollistaa kylvämisen 2—3 viikkoa aikaisemmin kuin avomaalle kylvettynä ja suojaa taimia alkukesän mahdollisilta halloilta, Otto Näsi kertoo.

Tänä kesänä olosuhteet olivat kuitenkin niin otolliset, että maissi olisi saattanut menestyä ilman kalvoakin.

Muun muassa suuri satopotentiaali tekee rehumaissista kotieläintiloille houkuttavan vaihtoehdon. Kuva: Kimmo Haimi

Suurten mahdollisuuksien kääntöpuolena ovat aina riskit.

Lyhyen päivän kasvina maissi hujahtaa parhaimpiin mittoihinsa vasta loppukesällä.

Kasvukausina 2021 ja 2022 syyskuun alussa iskenyt pakkanen sai maissin kasvun tyssäämään.

Maissi ei kestä kuin asteen tai kaksi pakkasta, Näsi valottaa.

”Jos asteita on enemmän ja pakkanen kestää useamman tunnin, maissin kasvu lakkaa ja se täytyy korjata pois.”

Tärkkelykset jäivät tuolloin matalalle, mutta silloinkin väkirehukustannuksista säästöä kertyi.