Suomen metsissä suoritetaan tulevana kesänä jälleen ennallistamispolttoja. Tänä vuonna Metsähallituksen on tarkoitus suorittaa polttoja noin sadan hehtaarin edestä.
Metsähallituksen tekemistä ennallistamispoltoista käytännössä kaikki suoritetaan luonnonsuojelualueilla, eli esimerkiksi kansallispuistoissa tai Natura-alueilla.
”Pohjoisimmat kohteet on Lapissa ja tänä vuonna eteläisin poltto taitaa olla Nuuksiossa”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Anni Koskela.
Ennallistamispolttojen tavoitteena on lisätä metsäluonnon rakenteellista ja lajistollista monimuotoisuutta. Polton jälkeen noin 25–75 prosenttia puustosta säilyy elossa, osa vaurioituu ja osa kuolee.
Ennallistamispoltossa tavoitteet poikkeavat myös metsänhoidollisesta kulotuksesta. Jälkimmäisessä tavoitellaan parempia kasvuoloja uudelle puusukupolvelle, ennallistamispolton jälkeen metsä taas saa jäädä niille sijoilleen.
”Yhdistävä tekijä näissä ennallistamiskohteissa on se, että suurin osa on sellaisia metsiä, jotka ovat ennen suojelua olleet talouskäytössä. Eli aika paljon poltetaan esimerkiksi kasvatusmänniköitä”, Koskela kertoo.
Ennallistamispolton tavoitteena on toisin sanoen nopeuttaa metsän palautumista luonnontilaan ja saada alueelle monipuolisempaa puustorakennetta.
”Tästä syystä ennallistamispolttojen kohteiksi valikoituu usein entisiä talousmetsiä, joissa monimuotoisuutta tai luontoarvoja ei ennestään hirveästi ole”, Koskela sanoo.
Ennallistamispolton kohteen valinta vaatiikin suuren määrän työtä, ja valmistelu on Koskelan mukaan aikaa vievin vaihe poltossa.
”Usein alamme tehdä suunnitelmia jo paria vuotta ennen varsinaista polttoa. Polttokohteet täytyy valikoida varmistaen, ettei polteta esimerkiksi metsiä, joissa on lajistoarvoa, eli vaikkapa petolintujen pesiä tai muita huomionarvoisia lajeja. Sellaisiin kohteisiin ei lähdetä edes suunnittelemaan polttoa.”
Polton jälkeen paloalueen sammuminen pyritään niin ikään varmistamaan huolellisesti. Paloaluetta voidaan vartioida jopa useita viikkoja polton jälkeen. Näin varmistetaan, että paloalue sammuu kunnolla.
Ennallistamispoltot vaativat siis aikaa, rahaa, suunnittelua ja kovaa työtä. Yhtä tehokasta metsän ennallistamistapaa ei ole kuitenkaan vielä keksitty. Myös tutkijoiden mukaan ennallistamispoltot ovat ekologisesti paras ja luonnollisin tapa ennallistaa havumetsiä.
”Lahopuita kaatamalla tai pienaukkoja tekemällä ei vain yksinkertaisesti saada yhtä hyvää vaikutusta”, Koskela täsmentää.
Ennallistamispoltoille onkin hänen mukaansa kysyntää, mutta resurssit ovat tällä hetkellä kiven alla.
Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa luultavasti metsiä tulevina vuosina selvästi aikaisempaa vähemmän. Syynä kehitykseen on tiukentunut taloustilanne ja hallituksen Luontopalvelujen toimintaan kohdistamat säästöt.
”Metsät ovat tottuneet tiettyyn palokiertoon ja myös lajisto on sopeutunut siihen, että aina jossain on saatavilla hiiltynyttä puuta.” luonnonsuojelun erityisasiantuntija Anni Koskela
”Tärkeää tässä olisi muistaa myös se, että ennenhän suomalaisetkin metsät ovat palaneet säännöllisen epäsäännöllisesti. Eli meidän metsät ovat tottuneet tiettyyn palokiertoon ja myös lajisto on sopeutunut siihen, että aina jossain on saatavilla hiiltynyttä puuta.”
Tuli on olennainen osa boreaalisten metsien luontaista kehityskulkua. Luonnonmetsät ovat palaneet keskimäärin kerran 150–300 vuodessa.
Nykyään tällaisia luonnonpaloja ei kuitenkaan enää pääse tehokkaan ja ansiokkaan palovartioinnin myötä syntymään. Suomessa onkin tämän seurauksena paljon uhanalaisia lajeja, jotka ovat aiemmin sopeutuneet tasaisin väliajoin toistuneisiin metsäpaloihin.
”Yksi ennallistamispolton tavoite on ikään kuin jäljitellä luonnon omaa aikaisempaa palosykliä”, Koskela sanoo.
Vuosina 2024–2030 ennallistamispolton vuositavoite on Metsähallituksen mukaan 187 hehtaaria.
Tämän ja tulevien vuosien ennallistamispoltot ovat myös osa EU-rahoitteista Life 2 taiga -hanketta. Hanketta koordinoi Ruotsin Västmanlandin lääninhallitus, ja hankkeessa Suomen ja Ruotsin ennallistamisen ammattilaiset kehittävät yhteistyössä ennallistamispolttoihin liittyvää osaamista.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
