Vanhat raakut kuntoutuvat Konnevedellä hyvissä olosuhteissa. Kuva: Heidi Kunttu
Konnevedellä kuntoutetaan jopa 100-vuotiaita raakkuja – innostuvat lisääntymään
Jyväskylän yliopiston tutkimusasemalla syntyy kymmeniätuhansia uusia raakunpoikasia vuosittain.
Raakunpoikaset totuttelevat uuteen jokeen soralaatikoissa. Kuva: Sabrina NykänenRaakun elämä on hidasta, mutta Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaissa käy nyt kova vipinä. Siellä kuntoutetaan vanhoja ja kasvatetaan uusia raakkuja.
Konneveden tutkimusaseman kasvatusaltaissa raakut kuntoutuvat ja lisääntyvät altaissa, joissa olot pidetään koko ajan raakuille optimaalisina. Hyvissä oloissa syntyy tulosta: virtaavien vesien ikivanhat asukit lisääntyvät nyt vauhdikkaasti.
Uusia raakunpoikasia syntyy vuosittain kymmeniätuhansia. Kyseessä on Suomen ainoa raakkujen laitoskasvattamo.
Raakulle sopivat joki- ja purovedet ovat käyneet Suomessa vähiin. Jäljellä on arvioiden mukaan noin 150 raakkujokea.
Konneveden tutkimusasemalla aloitettiin toimet raakkujen pelastamiseksi vuonna 2016. Asemalle tuotiin Mustionjoesta ja Ähtävänjoesta huonokuntoisia, lähes satavuotiaita raakkuja kasvatusaltaisiin elpymään.
Konnevedelle on tuotu raakkuja jo 12 joesta tai purosta eri puolelta Suomea. Nyt altaat ovat täynnä, eikä tilaa tällä hetkellä ole uusille raakkupopulaatioille.
Suurta voitontunnetta aseman henkilökunta koki, kun ensimmäiset Konnevedellä syntyneet poikaset palautettiin kotijokeensa kesällä 2021.
”Kun poikaset viedään jokioloihin, ne ovat jo topakoita ja oppineet syömään. Palautus tapahtuu soralaatikoissa. Poikaset elävät alkuun laatikon turvassa”, kertoo tutkimuskoordinaattori Heidi Kunttu.
Valtaosa Konneveden raakkujen kuntouttamisesta ja tutkimisesta tehdään tällä hetkellä LIFE Revives -hankkeen rahoittamana.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
