Mirja Koppo säikähti, kun teollisuusalueeksi kaavoitettava alue nielaisi kokonaan hänen sukutilansa maat peltoineen ja metsineen. Nyt näyttäisi siltä, että hänen tilansa säilyy maa- ja metsätalouskäytössä. Kuva: Mikko NikkinenMirja Koppo tarvitsee metsänsä hakkaamiseen 700 euron luvan Lappeenrannan kaupungilta
Lappeenrannan Yllikkälään suunniteltu teollisuusalue ahdistaa asukkaita. Jyrätäänkö perinnemaisema datakeskusten ja energiantuotannon tieltä?TilaajalleLappeenrannan Yllikkälässä maata omistava Mirja Koppo tyrmistyi, kun Lappeenrannan kaupunki lätkäisi hänen metsilleen ja perintömaatilalleen kiellon rakentaa tai muuttaa maisemaa.
Maanomistajille lähetetyssä tiedotteessa lukee näin: ”Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman kunnan myöntämää lupaa.”
Lappeenrannan kaupungilta haettava maisematyölupa maksaa 700 euroa. Hakemuksen käsittely kestää noin kolme kuukautta.
Tiedotteessa sanotaan, että maankäyttörajoitukset kestävät korkeintaan viisi vuotta. Kiellot eivät koske maatilakeskuksia, eikä jo olemassa olevaa asuinrakentamista.
”Tämä on poikkeuksellisen hämärää kaavakikkailua, jolla rajoitetaan metsänomistajien oikeuksia”, maanomistaja ihmettelee hakkuukieltoa.
Mirja Koppo tutkailee karttaa, mihin kaavoitettavan teollisuusalueen rajat ulottuvat. Hän pelkää, että voimalinjoja ja teitä joudutaan myöhemmin vetämään pelloille ja metsiin. Kuva: Mikko NikkinenLappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä kertoo, että metsätöistä vain päätehakkuu vaatii maisematyöluvan. Sen sijaan harvennukseen, taimikon raivaukseen tai taimien istuttamiseen ei tarvita lupaa.
Hän vakuuttaa, ettei rakennuskielto kestä viittä vuotta, vaan on voimassa vain kaavan laatimisen ajan.
Yllikkälässä asemakaavaa valmistellaan 380 hehtaarille. Alueella sijaitsee 47 kiinteistöä ja 51 maanomistajaa. Heiltä kaikilta vaaditaan toistaiseksi maisematyölupa, mikäli suunnitteilla on maisemaa muuttavia toimenpiteitä.
Alueella sijaitsee myös kaupungin maita sekä muuntoasema, jollaista sähköistyvä ”vihreän siirtymän” teollisuusalue tarvitsee.
Yllikkälässä on kaunista kulttuuri- ja perinnemaisemaa. Kyläläiset eivät halua, että tuulivoimalat, datakeskukset ja voimalinjat pilaavat sen. Kuva: Mikko NikkinenOsayleiskaavaa valmistellaan peräti 24 neliökilometrin alueelle. Sielläkin on toistaiseksi voimassa rakennuskielto, mutta metsien käyttöä ei rajoiteta.
”Jos tulee tarve rakentaa muuta kuin olemassa olevaan asumiseen tai maatilaan liittyvää, tulee olla yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan. Omien maiden kehittämistoiveista kannattaa olla yhteydessä kaavoittajaan”, Pimiä ohjeistaa asukkaita.
Hän vakuuttaa, ettei kenenkään maita muuteta teollisuusalueiksi ilman suostumusta. Lunastuksia ei ole luvassa.
”Vihreän siirtymän teolliset hankkeet voidaan kaavoittaa alueille, joiden maanomistajat ovat halukkaita siihen. Muiden osalta alueet tulevat säilymään nykytilassa, maa- ja metsätalousalueina.”
Osa maanomistajista on jo vuokrannut maansa kiinnostuneille yhtiöille.
”Kaavoitettavan alueen rajaus ja koko tarkentuvat suunnittelun edetessä.”
Kaavoituksella varataan alueita muun muassa uusiutuvan energian tuotantoon ja varastointiin sekä datakeskuksille.
”Kaavoitettavan alueen rajaus ja koko tarkentuvat suunnittelun edetessä”, Pimiä kertoo.
Yleiskaavan valmistelua on ajanut Lappeenrannan kaupungin ohella ranskalaisomisteinen Neoen Renewable Finland, joka rakentaa aurinko- ja tuulivoimaloita sekä akkuvarastoja.
”Ovatko asukkaat ja luonto täysin oikeusturvattomia vihreän siirtymän edessä?” Koppo pohtii, kun monissa kunnissa kaavoitetaan nyt alueita niin sanotulle vihreälle teollisuudelle. Kuva: Mikko NikkinenPimiän mukaan kaavoituksesta järjestetään asukastilaisuuksia. Lisäksi osalliset voivat jättää palautetta kaavaluonnoksista.
Lappeenranta sai keväällä arvostelua osakseen, kun se tuhosi liito-oravan reviirin datakeskuksen tieltä Pajarilassa.
Nyt kaupunki on alkanut valmistella hanketta, jossa kehitetään tapoja kompensoida teollisuusalueiden rakentamisesta aiheutuvia luontohaittoja.
Tuore käänne Yllikkälän kaavoittamisessa on, että alueelta löytyi EU-direktiivin tiukasti suojelemia kirjoverkkoperhosia. Niiden suojelu on huomioitava kaavassa.
”Meneekö teollisuus perinnemaiseman ohi?” Mirja Koppo pohtii omistamiensa peltojen keskellä. Hän vuokraa niitä nuorelle viljelijälle. Kuva: Mikko NikkinenKoppo suree kotikylänsä kaavoittamista teollisuusalueeksi. Hän haluaisi Sauviin sukutilansa säilyvän kaavassa perinne- ja kulttuurimaisemana.
”Meneekö teollisuus perinnemaiseman ohi?” hän ihmettelee.
Sauviin tila kattaa 69 hehtaaria, josta on metsää 46 hehtaaria. Pellot Koppo on vuokrannut nuorelle viljelijälle, joka kuulemma pelkää elinkeinonsa puolesta, sillä ympärille kasvava teollisuusalue tarvitsee uusia voimalinjoja ja teitä. Pian voi tulla tarve vedellä niitä peltojen poikki.
”Kylällä asuu nuoria perheitä. He ja alueen yrittäjät ovat huolissaan tulevaisuudesta ja elinkeinoistaan, jos ympärille nousee raskas teollisuusvyöhyke. Lappeenranta runnoo läpi vihreää siirtymää maaseudun elinkeinojen tuhoutumisen hinnalla”, Koppo tiivistää asukkaiden tunnelmia.
Lisäksi hän pohtii, alentavatko kaavamääräykset maan arvoa.
Koppo kertoo, että kansainvälinen energiafirma on jo pidempään koittanut ostaa häneltä noin 3 hehtaarin aluetta, jossa kasvaa eri-ikäistä metsikköä.
Hintaa hän pitää naurettavan huonona.
”15 000 eurolla per hehtaari olisivat ostaneet teollisuustontiksi.”
Helpotuksekseen Koppo huomasi, että Neoenin aloitteesta tehdyssä osayleiskaavaluonnoksessa Sauvin tilan maat on rajattu pois teollisuuskäytöstä ja merkattu maa- ja metsätalousalueiksi.
Monen osalta jännitysnäytelmä jatkuu.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
