Land Lantbruk: Kolmen puulajin varassa toimiminen on riski metsäalalle
Ruotsissa keskustellaan rajoitusten poistosta ja puulajien kirjon lisäämisestä.Tilaajalle
Douglaskuuset kasvavat suuriksi myös Suomessa. Kuvassa Jukka Reinikainen esittelee moista jättiä Elimäen Arboretumissa. Kuva: Marja SeppäläRuotsissa on käynnissä keskustelu puulajien lisäämisestä. Pelkän männyn, kuusen ja koivun varaan rakennettu metsätalous nähdään riskinä.
Ruotsissa puulajien kirjo on luonnostaan laajempi kuin Suomessa. Maan eteläisessä osassa menestyvät jalot lehtipuut. Sen lisäksi Ruotsin metsiin viljeltiin takavuosina suuria määriä kontortamäntyä.
Nykyään vieraiden puulajien käyttöä Ruotsin metsätaloudessa on rajoitettu. Esimerkiksi sertifioinnit suhtautuvat niihin nuivasti.
Tulokkaiden käyttöä rajoittaa myös paljon käytetyn ja nopeakasvuisen kontortamännyn heikko laatumaine.
Ruotsalainen Land Lantbruk-lehti toivottaa uudet puulajit tervetulleeksi Ruotsiin. Samalla lehti oikoo käsityksiä kontortamännystä.
Uusien selvitysten mukaan kontortan heikko laatu johtuu ainakin osin väärästä istutustavasta. Kun puu otettiin käyttöön 1970-luvulla, ajateltiin, että harvennuksia voidaan vähentää harvalla istutusvälillä.
Se oli huono idea.
Tiheämmässä kasvaneilla puilla sen sijaan on suoria ja hienoja runkoja. Eräässä väitöskirjassa suositellaan kontortan kylvämistä tiheisiin metsiköihin, mikä takaa hyvän laadun ja suuremman kasvun.
Ainoa todellinen ongelma puulle ovat porot.
Lehti muistuttaa, että paikallisen metsähallinnon taannoinen selvitys ehdotti kontortan viljelyn maantieteellisten rajoitusten poistamista.
Selvitys halusi lieventää myös lukuisia muita rajoituksia niin sanottujen vieraslajien suhteen. Huolimatta hallituksen lupauksista, mitään ei ole tapahtunut.
Sen sijaan kehitys on mennyt päinvastaiseen suuntaan, sillä sertifiointi on tuonut lisää rajoituksia.
Lantbrukin mukaan rajoittunut näkökulma metsissä on huolestuttava ja typerä. ”Olemme erittäin riippuvaisia kolmesta puulajista. Se on riskialtista, erityisesti ilmastonmuutosten valossa”, lehti toteaa.
Lisäksi on typerää olla hyödyntämättä mahdollisuuksia parempaan kasvuun ja laajempaan valikoimaan puutavaraa jalostusteollisuudelle.
”Uusia puulajeja tulee, halusimme sitä tai emme. Varteenotettavia kokeiltavia voisivat olla hybridilehtikuusi, douglaskuusi, poppeli, sitka, punatammi, lännenhemlokki, saksanpähkinä ja hybridihaapa”, lehti luettelee.
Alkuperäinen artikkeli täällä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
