Stora Ensolla virtaavien ojien ja purojen ylityksiin tehdään nykyisin aina silta. Kun uoma pysyy ehjänä, vesistöjen kuormitus vähenee. Kuva: Mikko NikkinenLappeenrantaKatso video: Tukkien varaan tehty silta varjelee vesistöjä raskailta metsäkoneilta
Stora Enson hakkuutyömailla maasto ja vesistöt otetaan entistä tiukemmin ja johdonmukaisemmin huomioon.TilaajalleViimeiset talvikorjuukelit ovat käsillä Lappeenrannan Ylämaalla maaliskuun alkupuolella. Järven ja lammen väliin sijoittuva leimikko on suurelta osin turvemaalla, ja tien kunnonkin puolesta puut pitäisi saada pian pois.
Puuta kertyy noin tuhat kuutiota. Kymmenen hehtaarin leimikosta aukkoa on hehtaari ja loput ensiharvennusta.
Alueella hakkuut alkoivat jo edellistalvena. Nytkin olisi enemmän hakattavaa, mutta osa jää jälleen seuraavalle kaudelle, niin lyhyiksi Etelä-Suomen talvikorjuukelit ovat käyneet.
”Ihmiset suhtautuvat koneiden jälkiin eri lailla, mutta aina pyritään välttämään syvien jälkien jättämistä jo eroosioriskin vuoksi. Ei ole kenenkään etu, että siellä kauheasti kynnetään”, sanoo Stora Enson korjuuasiantuntija Juha Jousinen.
”Tämä on hieman haastava kohde, jos on huono talvi. Siellä on jo tammikuussa käyty polkemassa urille jälkiä jäätymään.”
Etelä-Suomessa turvemaat jäätyivät hitaasti pakkasista huolimatta. Puunkorjuukausi jäi tänäkin vuonna lyhyeksi. Kuva: Mikko NikkinenLunta ei ollut paljon, mutta pakkaslumi eristää lämpöä niin hyvin, että suo alkoi jäätyä vasta helmikuussa.
Ojien halkomalla, vesistöjen kannalta herkällä alueella huolelliset esityöt ovat tärkeitä.
Leimikolle on rakennettu kaksi tilapäistä siltaa ojien ylitystä varten. Se on työläämpi mutta maastojälkien ja vedenlaadun kannalta parempi kuin usein käytetty tapa, jossa ojat täytetään ylitystä varten uran kohdalta ojan suuntaisesti puutavaralla.
”Se ei ole enää Stora Ensolla sallittu, vaan aina pitää tehdä silta, jos ojassa virtaa vesi”, korjuupäällikkö Pasi Tirkkonen Stora Ensolta kertoo.
Alimmaisena sillassa on ojan poikki aseteltu tukkikerros. Se ulottuu reilusti molempien penkkojen yli, jotta maa säilyy ehjänä uoman reunoille asti. Ensimmäisen kerroksen päälle on ladottu toinen kerros runkoja ojan suuntaisesti. Päällimmäisenä on vielä havupatja.
Leimikon korjuun suunnittelusta vastaavan Luukolmio oy:n työnjohtaja Eetu Rautiainen kertoo, että sillan pystyy rakentamaan hakkuukoneella tai ajokoneella.
Stora Enson metsäasiantuntijat ja yrittäjän maastosuunnittelijat ovat ennakkoon miettineet siltojen paikat, mikä helpottaa koneenkuljettajien töitä.
Ensimmäisillä kerroilla sillalle ajetaan varovasti vajailla kuormilla. Kun silta on asettunut, kuormia voi kasvattaa.
”Pyrimme siihen, että kaikki urakoitsijat käyttäisivät hyväksi havaittuja menetelmiä.”
Lopuksi silta yleensä puretaan pois. Siihen käytetty puutavara kelpaa usein vielä kuitupuuksi.
”Joskus joudutaan jättämään silta paikoilleen, jos tiedossa on, että maanmuokkauskoneet ovat tulossa”, Rautiainen kertoo.
Toisinaan leimikolle vievä ura kulkee maaston läpi, jossa ei kasva riittävän järeää puuta. Silloin Luukolmio rakentaa paikalle erikseen tuoduista vahvoista tukeista sillat tai käyttää siirreltäviä metallisiltoja.
Kokoojauran reitille tehdyn sillan on kestettävä kymmenien puukuormien ajo. Urien jäädytys ja havutus suojelevat herkkää maastoa. Kuva: Mikko NikkinenStora Enson Tirkkosen mukaan siltojen tekemisestä aiheutuva lisävaiva korvataan urakoitsijoille.
”Jos me vaadimme tiettyjä toimia, ei niitä oikein voi leipoa taksoihin, vaan ne korvataan tuntitöinä. Näistä syntyy kustannuksia, ja me kannamme sen vastuun.”
Siltojen vaatiminen on näkyvä seuraus Stora Enson periaatteesta, jonka mukaan renkaat eivät saa kastua vesistöjen ylityksissä.
Yhtiössä on tehty siltoja ja pyritty välttämään puunkorjuun maastovaurioita pitkään. Entistä tiukempi ja yhtenäisempi linja ylityksiin alkoi runsaasti julkisuutta saaneesta Suomussalmen Hukkajoen tapauksesta kesällä 2024, jossa koneet ajoivat harvinaisten raakkujen yli yhtiön työmaalla.
”Kaikki korjuu pyritään suunnittelemaan niin, että kokoojaurat tehdään kantavaan maastoon.”
Konserni on ottanut Suomessa käyttöön Ruotsissa kehitetyn ”rätt metod” -menetelmän (suom. oikea menetelmä).
Siihen kuuluu tarkka ajourasuunnittelu.
”Kaikki korjuu pyritään suunnittelemaan niin, että kokoojaurat tehdään kantavaan maastoon, ja niistä tehdään metsään pistoja.”
Urat havutetaan, ja tiukkoja mutkia vältetään. Näillä kaikin tavoin vältetään syvien urien painuminen maastoon.
Ratkaisut eivät ole uusia. Stora Enso toi rätt metodin Suomeen jo 15 vuotta sitten, mutta maastossa käytännöt ovat vaihdelleet.
”Jos emme pitäisi tätä esillä ja kouluttaisi, leimikoita saatettaisiin tehdä eri tavoilla. Pyrimme siihen, että kaikki urakoitsijat käyttäisivät hyväksi havaittuja menetelmiä.”
Kaikki korjuuohjeet on kirjattava tietojärjestelmään. Kuvassa Pasi Tirkkonen (vas.) ja Juha Jousinen. Kuva: Mikko NikkinenStora Enso on muuttanut myös työnjakoa niin, että leimikon suunnittelevat siihen keskittyvät työntekijät, kun aikaisemmin suunnittelua ovat hoitaneet puunostajat. Lisäksi yhtiöön on palkattu ympäristöasiantuntijoita neuvomaan herkimpien kohteiden käsittelyssä.
Tiedon kulkuunkin on kiinnitetty huomiota.
”Kaikkien korjuuohjeiden pitää olla järjestelmässä, niitä ei voi jättää puhelinkeskustelujen varaan.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
