Saksalainen metsävaikuttaja on varma: EU:n unelma ennallistamisesta kutistuu vielä omaan mahdottomuuteensa
Eurooppalaisten metsänomistajien kattojärjestön varapuheenjohtaja ei halua EU:lle metsäkomissaaria, koska valta metsistä kuuluu jäsenmaille.TilaajalleMünchen
Ulrich Ivo von Trotha pyörittää Schwerinin lähistöllä Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Saksassa 300 hehtaarin metsätilaa. Kuva: AGDWNykyisen EU-komission metsätalouteen kohdistuva lakivyörytys alkaa olla loppusuoralla. Yksi viimeisistä koskee luontotyyppien ennallistamista.
Monivaiheisen ja kaikkea muuta kuin tyylikkään väännön jälkeen näyttää siltä, että myös jäsenmaiden enemmistö hyväksyy moneen kertaan loivennetun esityksen.
”Se on nyt selvää, että meidän hallituksemme äänestää esityksen puolesta”, Saksan metsänomistajien keskusjärjestön AGDW:n hallituksen jäsen Ulrich Ivo von Trotha valittaa MT:n haastattelussa.
Vielä viikko näytti siltä, että puheenjohtajamaa Belgia pystyy Saksan tuella kasaamaan määrävähemmistön, joka palauttaa kiistellyn esityksen takaisin neuvoteltavaksi. Suomi laskettiin näissä kaavailuissa lakipakettia vastustavien maiden leiriin. Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) vahvisti viime torstaina eduskunnassa, että Suomi äänestää asetusesitystä vastaan.
Vielä on mahdollista, että esimerkiksi Unkari kallistuu vastustajien puolelle eikä esitys mene läpi jäsenmaiden neuvostossa.
”Esityksen palauttaminen neuvoteltavaksi uuden kesällä valittavan EU-parlamentin kanssa olisi ollut meille paras vaihtoehto, koska viimeisimpien ennusteiden mukaan vihreiden paikkamäärä voi pudota jopa kolmanneksen”, hän perustelee.
”Toivon teki edelleen, että esitys nykymuodossaan kaatuu neuvostossa, mutta en enää jaksa uskoa siihen. Toisaalta asetus on niin huonosti laadittu, että vaikka se astuisi voimaan, toimeenpano on mahdotonta. Kansalaiset eivät sitä halua eivätkä jäsenmaat pysty sitä tekemään”, von Trotha vakuuttaa.
Hän muistuttaa, että edelleenkään kukaan ei tiedä, mitä ennallistamistoimenpiteet lopulta maksavat ja mistä rahat otetaan. Lisäksi indikaattorit, joilla ennallistamisen toteutumista pitäisi mitata, ovat kuulemma saksalaiselle metsänomistajalle käytännön metsänhoidossa pääsääntöisesti kelvottomia.
Ivo von Trotha pyörittää itse Schwerinin lähistöllä Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa 300 hehtaarin metsätilaa ja toimii metsänomistajien eurooppalaisen kattojärjestön CEPF:n varapuheenjohtajana.
Viimeiset viisi vuotta ovat hänen mielestään olleet metsänomistajille yhtä ”kauhukertomusta” ja ennallistamisasetus on ”epärealistinen unelma”, joka kutistuu omaan mahdottomuuteensa. Metsiä yritetään palauttaa kymmenien vuosien takaiseen tilaan, vaikka pitäisi keskittyä varmistamaan, että metsät kestävät ilmaston vääjäämättömän lämpenemisen.
Kukaan ei tiedä, mitä ennallistamistoimenpiteet lopulta maksavat ja mistä rahat otetaan
Ennallistamisasetuksen mukaan vähintään 30 prosenttia huonokuntoisista luontotyypeistä pitää ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite nousee 60 prosenttiin 2040 ja 90 prosenttiin 2050. Natura-alueet ovat ennallistamisessa etusijalla vuoteen 2030 asti.
”EU:lta on tämän komission ja parlamentin aikana tullut yhteensä 82 metsiin kohdistunutta toimenpidettä. Kaksi kolmasosaa näistä on jäsenmaita sitovia lakeja, vaikka perussopimusten mukaan valta metsistä kuuluu jäsenmaille”, von Trotha ruoskii.
Hän moittii myös sitä, että lait ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Tästä on kokemusta myös Suomessa. Esimerkiksi ennallistamistoimenpiteitä ja metsäkatoasetuksen rajoituksia on vaikea sovittaa yhteen.
Von Trotha pitää hyvänä sitä, että komission nykyinen ja todennäköinen tuleva puheenjohtaja, saksalainen Ursula von der Leyen näyttää nyt vaalien kynnyksellä ymmärtävän selvästi paremmin metsäpohjaisen biotalouden merkityksen.
”Me olemme tietysti täysin eri tilanteessa kuin viisi vuotta sitten. Ukrainan sodan vuoksi on investoitava massiivisesti puolustukseen. Samaan aikaan on huolehdittava terveydenhuollosta ja eläkkeistä. Raaka-aineista on pulaa”, von Trotha luettelee.
”Ilmastonmuutoksen torjumisesta ei minusta pitäisi tinkiä, mutta kuinka paljon ihmiset ovat valmiita valmiita maksamaan luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä”, hän jatkaa.
Vaikka von Trotha pitää komission puheenjohtajan ”takinkääntöä” tervetulleena, hän vieroksuu ajatusta EU:n metsäkomissaarista, joka koordinoisi metsiin kohdistuvaa lainsäädäntötyötä komissiossa.
”Euroopan metsät ovat Portugalista Suomeen ja Ranskasta Romaniaan niin erilaisia, että metsiä koskeva valta on parempi pitää jäsenmailla”, von Trotha linjaa.
Hänen mielestään metsäkomissaarin nimittäminen tarkoittaisi, että metsävallan siirto jäsenmailta EU:lle saa muodollisen vahvistuksen.
”Sitä me emme halua”, hän painottaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
