Puun niukkuus kannattelee edelleen kantohintoja

Metsänomistajat ovat myyneet päättyvän vuoden aikana puuta hyvällä hinnalla ja kovalla vauhdilla. Puun kysynnän odotetaan pysyvän hyvänä myös alkavana vuotena, vaikka maailmalla riittää murheita.

Puun kovan kysynnän taustalla on venäläisen puun tuonnin loppuminen. Se jätti metsäteollisuuden puuhuoltoon noin 10 miljoonan kuutiometrin aukon. Siihen ei ole muutosta näköpiirissä.

Puun niukkuus on hilannut kantohinnat ylös. Sekä sahat että sellutehtaat ovat jo tuskailleet niiden kanssa. Kaikkien rahkeet eivät nykyistä tilannetta välttämättä kestä.

Ilmassa leijuukin kysymys heikoimmin kannattavien tehtaiden kohtalosta.

”Toivottavasti teollisuuden pomot pystyvät katsomaan kvartaalia kauemmaksi, eivätkä lähde ratkomaan tiukentunutta puuhuoltoaan kapasiteetin sulkemisella. Sodat päättyvät aikanaan ja polttoon perustumattomat energiaratkaisut vähentävät jo energiapuun kysyntää”, muistuttaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Syksyn Metsätutka-kyselyn perusteella metsänomistajat pistävät puuta edelleen hyvin tarjolle. Valtaosa heistä oli myös tyytyväisiä tekemiinsä puukauppoihin.

Tilannetta hämmentävät yhtiöiden käyttämät erilaiset hinnoittelumallit. Ne vaikeuttavat puukaupan tarjousten vertailua. Tiirolan mukaan siinä on metsänhoitoyhdistysten ammattiavulle kasvava markkinarako.

Metsätöiden tukirahojen riittävyys on koetuksella myös alkavana vuonna. Kuva: Sanne Katainen

Metsänhoitotöiden rahoituksessa siirryttiin keväällä uuteen metsätalouden kannustinjärjestelmään (metka). Metsäkeskuksessa uusien järjestelmien rakentaminen kesti, joten uusia tukimuotoja otettiin käyttöön porrastetusti.

Vanhoista tukimuodoista poistui esimerkiksi kunnostusojituksen tuki. Uutta suometsien hoidon tukea maksetaan hoitosuunnitelmien laatimista ja vesiensuojelutoimenpiteistä.

Puuntuotannon tukea oli tänä vuonna käytössä 38,4 miljoonaa euroa. Se loppui kesken. Metsäkeskuksen mukaan tukien maksuista noin 12 miljoonaa euroa siirtyy ensi vuodelle.

Eniten tukea kuluu taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon. Odotettavissa on, että ensi vuoden lopulla metsätalouden rahoista on taas pulaa.

Tiirola muistuttaa metsätalouden ontuvan rahoituksen lisäksi yksityisteiden surkeasta tilanteesta. Niiden rahoitus on romahtanut viidennekseen parin vuoden takaisesta.

Erilaisten työryhmien asialistoilla käsittelyä odottaa melkoinen lista metsäasioita. Vääntöä käydään ympäristövelvoitteista, vanhoista metsistä, ennallistamisesta, metsäkatoasetuksesta ja alueellisista metsäohjelmista sekä kaavoituksesta ja maankäytöstä ja niihin liittyvistä erilaisista korvausperusteista.

”Metsänomistajien kannalta tärkein asia on ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpano. Sillä on valtava merkitys myös koko kansantaloudelle”, toteaa Tiirola.

Tiirolan mukaan hallituksen pitää huolehtia, ettei hallinto lisää henkseleitä omilla toimillaan. Sen sijaan ennallistamisasetuksen toimeenpanossa käyttöön pitää ottaa kaikki mahdolliset joustot.

Metsänomistajia huolestuttaa myös, ettei hallitus ole toteuttanut luvattua metsävähennyksen korotusta. Se auttaisi hillitsemään metsätilojen valumista kasvottomien rahastoyhtiöiden hoiviin.

”Tekemistä riittää myös sähkönsiirtolinjojen kelvottomien lunastuskorvausten suhteen. Muutoin hyvänsuuntainen hallituksen lausuntokierroksella ollut lunastuslakiesitys ei asiaa korjaa”, sanoo Tiirola.

MTK on nostanut luonnonsuojelulain korvauspykälien päivitysvaatimuksissa esiin kanahaukan pesäpuut, joista metsänomistajille on syntynyt jopa yli 15 000 euron tulonmenetyksiä. Kuva: Johannes Tervo

Lakien puolella tuore luonnonsuojelulaki kaipaa jo päivitystä.

Metsänomistajat vaativat, että samassa yhteydessä selkeytetään suojelun korvauskäytäntöjä.

”Lähtökohtana tulee olla, että metsänomistajille korvataan luonnonsuojelusta aiheutuvat rajoitukset”, toteaa asiantuntija Lea Jylhä MTK:sta.

Ensi vuonna ratkeaa myös vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan Metso-ohjelman jatko.

”Työtä riittää myös EU:n suunnalla. Sinne valittiin uusi parlamentti ja komissio, mutta vanhat virkamiehet jatkavat komission pääosastoilla ja vanhojen päätösten kanssa ollaan pahasti naimisissa”, sanoo Tiirola.

Tiirolan mukaan metsänomistajien edunvalvonnalla on kova työ oikoa maankäyttösektorin hiilinielu- ja monimuotoisuusstrategiapäätöksiä. Pitkältä vaikuttamislistalta löytyy monitorointia, taksonomiaa ja maaperädirektiiviä.

Käytännön työssä metsänomistajien tukena ovat uudet ja entistä monipuolisemmat metsänhoidon suositukset.

”Suositusten hyödyntäminen on metsänomistajalle vapaaehtoista mutta palkitsevaa. Luonto monimuotoistuu vakaaseen tahtiinsa, kun sille antaa riittävästi tilaa”, toteaa toimitusjohtaja Anne Ilola Tapiosta.