Esteetön luontoreitti on selkeydestään huolimatta vaikea löytää

Maininta ”reitti on esteetön” ei vielä kerro ulkoilureitistä juuri mitään esteettömyystietoja tarvitsevalle.

Oikeasti reiteistä tarvittaisiin tarkat reittikuvaukset, mieluiten valokuvien kanssa, joissa kerrotaan reitistä esimerkiksi pituus, taukopaikkojen etäisyydet, kulku-urien leveydet ja kaltevuudet, mahdolliset nousut ja portaat sekä polkujen tai pitkospuiden materiaali.

”Riittävän ja luotettavan ennakkotiedon avulla käyttäjä itse tietää mikä hänelle sopii ja mikä ei”, sanoo projektipäällikkö Arto Heikkinen Luonto Kaikille Kainuu -hankkeesta Kajaanin ammattikorkeakoulun puolelta.

Etukäteen ei siis kannata luokitella minkälaiselle käyttäjälle reitti sopii.

Olennaista on myös reittitietojen löytäminen. Kajaanilainen Kimmo Sirviö liikkuu pyörätuolilla ja hänen näkökulmastaan sopivien luontokohteiden löytäminen on useimmiten onnistunut.

”Kyllä niitä kohteita löytyy, kun tietää mistä etsiä. Tieto on kuitenkin usein pirstaleisesti eri paikoissa kuten Facebook-ryhmissä ja se saattaa olla vanhentunutta”, Sirviö kertoo.

Sirviön näkökulmasta erityisesti tasoerot ja portaat ovat hankalia. Myös epätasainen tai upottava maasto on epämiellyttävää pidemmän päälle.

”Minua taas ei portaat haittaa ollenkaan! Suurempi ongelma on, jos on vaikka oksia mihin lyö päänsä”, huikkaa Sirpa Myöhänen.

Myöhänen on sokea ja liikkuu useimmiten opaskoiran kanssa. Koira osaa kiertää esimerkiksi puut, mutta juuriin tai pienempiin kiviin kompuroimista se ei estä.

Myöhäsen kannalta selkeästi merkityt reitit, joilla on turvallista kävellä sekä pistekirjoituksella tehdyt opastaulut ovat tärkeitä. Digilaitteet ovat tärkeä apu, mutta kohokuviotua karttaa kännykkä ei korvaa.

Kohokuvioitu opastaulu on vielä harvinaisuus. Kajaanissa Sairaalanrinteen terveysmetsään tehty reitti on esteettömyyden kannalta esimerkillisesti tehty ja ainoita laatuaan Suomessa. Kuva: Anu Kovalainen

Vamman tai toimintarajoitteen laatu vaikuttaa tarpeisiin. Siksi esteettömyyskartoituksia on tekemässä moninainen joukko ihmisiä, jotka voivat arvioida kohdetta useiden eri käyttäjäryhmien näkökulmasta.

Huononäköiselle tärkeä apu ovat esimerkiksi kontrastierot. Kontrasteja voidaan vahvistaa muun muassa tervaamalla pitkospuiden reunat tai laavun karmit tummemmiksi.

”Vielä näkee kansallispuistoissa metallisia kylttejä, joissa teksti läpipainettuina. Ruosteisesta kyltistä männynrunkoa vasten on todella vaikea erottaa, mitä siinä lukee”, Heikkinen kertoo.

”Ei pidä ajatella, että esteettömät reitit ovat vain liikuntavammaisille. Reiteillä pitää huomioida kaikki toimintarajoitteet liittyivät ne sitten näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen, ymmärtämiseen tai muuhun”, Petri Rissanen Paralympiakomiteasta tiivistää.

Harmillisen usein esteettömyys kuitenkin typistetään pelkkään pyörätuoliin.

Samaa tähdentävät kaikki muutkin haastateltavat: esteettömyys ei ole keltään pois. Esteettömistä reiteistä ja laavuista hyötyvät myös lapsiperheet ja vanhukset.

”Esteettömyyden tulee lähteä jo saapumisesta lähtöpaikalle. Onko esimerkiksi pysäköintiöpaikkoja ja aloituspiste merkitty? Reitti ei voi myöskään lähteä ojan takaa”, Rissanen muistuttaa.

Viimeisten vuosien aikana esteettömyydessä on menty paljon eteenpäin. Kunnat ovat alkaneet ajatella omia reitsitöjään muutenkin kuin pakollisena pahana, Rissanen luonnehtii.

Kehityksen taustalla on laajempi keskustelu sekä lainsäädäntö yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Yksi tekijä on myös väestön vanheneminen, kun entistä suurempi osa asukkaista tarvitsee esimerkiksi helppokulkuisempia reittejä.

Jo helpoilla toimilla, kuten riittävän isolla kulkuväylällä ja tasaisella maastolla saadaan laavusta esteetön. Kuva: Anu Kovalainen

Tiedon pirstaleisuuden lisäksi haasteita on luontoalan yrittäjien osaamisessa. Vaikka kohde tai palvelu olisi valmiiksi esteetön tai hyvin pienillä muutoksilla sellaiseksi muutettavissa, sitä ei useinkaan tajuta ajatella.

Erityisesti estettömien majoituspalvelujen puute on ongelma. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvalle sopivia vuokramökkejä on vain vähän ja ne varataan nopeasti täyteen. Ilman yöpymispaikkaa päiväretkeä pidempi luontoretkikin jää tekemättä.

Rissanen kuitenkin muistuttaa, että joskus muutokset eivät ole mahdollisia heti ja saattavat vaatia erilaisten ratkaisujen tarkkaa selvittämistä. Esimerkiksi suojelluilla alueilla ei noin vaan saa rakentaa mitä tahansa rakenteita.

Tärkeintä on kuitenkin edes aloittaa, ottaa selvää ja tehdä muutoksia pitkäjänteisesti. Esteettömyydestä löytyy Rissasen mukaan paljon tietoa esimerkiksi Paralympialiiton nettisivuilta ja esteettömyyskatselmuksen teettäminen on hyvä vaihtoehto.

"Jos kerralla ei ole mahdollista saada kaikkea kuntoon, voi osan tehdä vaikka seuraavana vuonna.”

Ohituspaikat ovat olellinen osa esteetöntä reittiä. Niillä mahtuu esimerkiksi pyörätuolin tai opaskoiran kanssa ohittamaan helposti. Kuva: Anu Kovalainen