Tällaisia metsätiloja saa kaikista edullisimmin – metsien myyntibuumissa notkahdus
Tilojen tarjonta väheni yli kymmenyksellä, mutta hinnat jatkoivat nousuaan.Tilaajalle
Suomen sijoitusmetsät oy:n toimitusjohtaja Mika Venhon mukaan huonot kasvupohjat yleensä yliarvioidaan ja hyvät aliarvioidaan. Kuva: Maria MiklasSuomen sijoitusmetsät oy:n toimitusjohtaja Mika Venho esitteli MT:lle yhtiön keräämiä tilastoja metsätilakaupan kehityksestä tämän vuoden ensimmäiseltä puoliskolta.
Tilastoista on havaittavissa useita merkkejä markkinan rauhoittumisesta.
Ensimmäisellä puoliskolla julkisesti myyntiin tulleiden metsätilojen määrä putosi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta yli kymmenellä prosentilla myyntikohtein mitattuna. Hehtaareissa mitattu pudotus oli reilu 15 prosenttia.
Kohteita tuli myyntiin tammi- ja kesäkuun välisenä aikana 1070 kappaletta, kun viime vuonna vastaava luku oli 1207.
Vastaavasti toteutuneita kauppoja samana ajankohtana oli tänä vuonna 892 kappaletta ja viime vuonna 985 kappaletta.
”Kolme vuotta jatkunut myyntiin tulleiden kohteiden volyymin kasvu on nyt taittunut”, Venho toteaa.
Hän pitää viime vuotta poikkeuksellisen vilkkaana, mikä osaltaan selittää tämän vuoden toteutunutta pudotusta. Myyntiin tulleiden kohteiden määrä nousi tuolloin ennätystasolle. Samoin kävi metsätilojen hinnoille.
”Kai siinä ajattelun pitää olla sitä luokkaa, että puun hinta määrittää metsäkiinteistöjen hinnan. Kun puun hinta oli viime vuonna korkealla, ajateltiin metsätiloista saatavan myös hyvän hinnan, ja siksi niitä haluttiin myydä.”
Pudotuksesta huolimatta Venho uskoo, että tulevaisuudessa metsätiloja tulee yhä enenevissä määrin myyntiin, eikä puun hinnan kehitys ohjaa volyymia pidemmän päälle.
”Pitkään on toitotettu sitä, että nyt on myyjän markkinat, mutta ei se ihan näin ole. ”
Metsien hintataso oli kesäkuun lopussa noussut 3,3 prosenttia vuodentakaisesta.
Hintakehitys on eriytynyt alueittain. Lapissa nousu on jatkunut vuoden takaisesta 9,4 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 5,5.
Pohjois-Suomi tarkoittaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan aluetta.
”Puun hinnan kehitys on ollut pidemmällä ajalla suotuisaa pohjoisessa. Se selittää pitkälti Lapin ja Pohjois-Suomen metsätilojen hintojen kehitystä.”
Väli- ja Etelä-Suomessa hinnannousu on ollut vaisumpaa.
Venho pitää mahdollisena, että tänä vuonna metsätilojen hintataso saattaisi jopa tippua viime vuodesta.
Myymättä jääneiden metsätilojen osuus on ollut kasvussa. Noin joka viides myyntiin tullut metsätila on jäänyt myymättä vuonna 2026.
Eniten metsätiloja jää myymättä Lapissa, jossa jopa 30 prosenttia myyntiin tulleista tiloista ei löytänyt ostajaa.
Venho pitää merkittävimpänä syynä ilmiölle sitä, että erityisesti heikkojen kasvupohjien kohteet ylihinnoitellaan.
”Pitkään on toitotettu sitä, että nyt on myyjän markkinat, mutta ei se ihan näin ole. Hyvä tila hyvällä sijainnilla menee aina kaupaksi, mutta huonompien kohteiden kanssa asia on toisin.”
”Nyt pitäisi osata hinnoitella kohteet oikein. Tämä voi olla vaikeaa, kun on totuttu siihen, että erityisesti eteläisessä Suomessa saa pyyntihintaa korkeamman tarjouksen.”
Asuntomarkkinoilla on tavanomaista, että myyntihintaa tiputetaan alas, kunnes kohde tulee myydyksi. Vastaavaa harvemmin näkee metsäkaupassa, vaikka se voisi olla perusteltua.
”Hintapyyntöä on vaikea painaa alas, kun omistajalla oma käsitys metsän arvosta. Isolla osalla myyjistä ei ole mitään pakkoa myydä, jos tarjoukset eivät miellytä. Välittäjä voi myös sanoa, että eiköhän kokeilla ensi vuonna uudestaan, jos kauppoja ei synny pyyntihinnalla.”
Myymättä jääneissä kohteissa korostuvat asuinrakennuksia sisältävät tilat. Kaukana teistä olevat kohteet ovat myös vaikeasti kaupattavia.
”Nyt pitäisi osata hinnoitella kohteet oikein. Tämä voi olla vaikeaa, kun on totuttu siihen, että erityisesti eteläisessä Suomessa saa pyyntihintaa korkeamman tarjouksen.”
Suomen sijoitusmetsät on laskenut, minkä kokoisten tilojen kauppahinta on yli tai alle keskimääräisen markkinahinnan.
Selvästi kalliimpia tänäkin vuonna ovat olleet yli sadan hehtaarin kohteet. Näiden arvostus on ollut noin neljä prosenttia markkina-arvon yli.
Suuria tiloja on vähemmän, ja niistä ovat kiinnostuneet maksukykyiset institutionaaliset sijoittajat, kuten metsärahastot.
Edullisimmat kaupat tehdään pienemmillä 10-50 hehtaarin tiloilla. Markkinoilta ylituottoa hakevan kannattaisi tämän perusteella suunnata katseensa näihin kohteisiin.
”Suhteelliset hintaerot suurempien ja pienempien kohteiden välillä ovat kaventuneet vuoden 2023 jälkeen. Tästä näkökulmasta myös suurempien metsätilojen hankinta on perusteltua, etenkin jos uskoo instituutiokysynnän elpyvän vuosikymmenen alun tasolle”, Venho lisää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
