• Raakkujen pelastamisesta tulee metsäalan, suojelijoiden ja tutkijoiden yhteinen ponnistus

    Raakkujen ja metsätalouden yhteensovittamiseen tarvitaan lisää tietoa suojavyöhykkeiden leveyden, erilaisten hakkuutapojen sekä maanmuokkauksen ja ojitusten merkityksestä.
    Suojakaistojen tarve, leveys ja niiden takia hakkaamatta jäävien puiden maksaja ovat herättäneet paljon keskustelua metsätalouden ja raakkujen suojelun yhteensovittamisessa.
    Suojakaistojen tarve, leveys ja niiden takia hakkaamatta jäävien puiden maksaja ovat herättäneet paljon keskustelua metsätalouden ja raakkujen suojelun yhteensovittamisessa. Kuva: Timo Heikkala
    Metsä|Metsä
    6.10.202412:00
    Jarmo Palokallio

    Jokihelmisimpukan eli raakun säilyminen osana Suomen luontoa vaatii metsäalan, suojelutahojen ja tutkijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on sovittaa yhteen metsätalous ja raakut.

    Raakut nousivat yleiseen tietoon, kun raakkujen yli ajettiin metsäyhtiö Stora Enson hakkuutyömaalla Kainuun Hukkajoella. Hukkajoki on mukana Euroopan komission rahoittamassa hankkeessa, missä parannetaan uhanalaisen raakun ja lohikalojen elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

    ”Hukkajoen simpukkakuolema on erittäin valitettava tapahtuma, koska kyseessä on yksi vahvimmista raakkupopulaatioista. Vahinkokohdan alapuoli on radikaalisti muuttunut, pahasti liettynyt”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

    Suurimmat ongelmat raakulle tulevat metsätalouteen liittyvästä maankäytöstä. Kun maan pintaa rikotaan joen läheisyydessä, veteen kulkeutuu ravinteiden lisäksi kiintoainesta, mikä tukkii pohjasoran.

    Tämä liete tukehduttaa raakun poikaset, jotka elävät pohjasoraan kaivautuneina.

    Taskisen mukaan raakun suojelussa tärkeintä on niiden vapaaehtoisten ohjeiden noudattaminen, joita metsäala on itsekin ollut laatimassa.

    Myös tutkimus on avainasemassa. Sen tuoman tiedon avulla voidaan yhteensovittaa raakun elinvoimaisuus ja metsätalous.

    Tutkimukseen perustuvaa tietoa tarvitaan esimerkiksi suojavyöhykkeiden leveyden ja erilaisten hakkuutapojen sekä ojitusten ja erilaisten metsätaloustoimien merkityksestä.

    Raakun suojelussa haetaan myös uusia, innovatiivisia ratkaisuja, kuten raakun poikasten keinokasvatusta. Raakun poikasille voidaan myös rakentaa niin kutsuttuja ”lastentarhoja”, joihin luodaan niille sopivat olosuhteet.

    Lisää aiheesta
    • Suomussalmen Hukkajoki vaati mittavaa kunnostusta Stora Enson epäonnistuneen puunkorjuun jäljiltä.

      Metsänhoito | Metsätutka: Raakkutuho nakersi erityisesti yhden metsänomistajaryhmän luottamusta metsäyhtiöihin

      Tilaajalle
    • Nykyisin maanomistaja ja hakkuuoikeuden haltija saavat tiedot esimerkiksi raakun esiintymisalueesta vasta, kun alueelle on jätetty metsänkäyttöilmoitus.

      Luonto | Miten raakut voidaan huomioida jo ennen hakkuiden suunnittelua, jos niiden esiintymispaikkoja ei tiedetä?

      Tilaajalle
    • Hukkajoen yliajossa tuhoutunut raakkuesiintymä sijaitsi koskimaisessa virtapaikassa, jossa raakut erityisesti viihtyvät.

      Ympäristö | Vaikka raakut tuhoutuivat Hukkajoelta samalta kohtaa vuonna 2011, joen pohjaa asuttivat jo tuhannet simpukat – miten se oli mahdollista?

      Tilaajalle
    • Jokihelmisimpukka eli raakku rauhoitettiin jo vuonna 1955.

      Luonto | Näin monessa joessa raakkuja elää nyt ‒ simpukan lisääntyminen vaatii erityiset olosuhteet

      Tilaajalle
    • Helmenpyytäjä avaa raakkuja vuonna 1933 Inarin Raja-Joosepissa. Kuvan saalis on varsin maltillinen.

      Historia ja perinne | Raakun helmellä saattoi joskus ostaa jopa maatilan – yksi maahan kaivettu aarre odottaa yhä löytäjäänsä

      Tilaajalle
    • Ilmakuva Suomussalmen Hukkajoen hakkuutyömaalta. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) huomauttaa, että lainsäädännöllä on vaikea estää piittaamattomuutta ja huolimattomuutta.

      Metsä | Jos suojelu ei ole vapaaehtoista, siitä pitää maksaa käypä korvaus maanomistajalle

    • Raakut elävät jopa 200-vuotiaiksi ja lisääntyvät usein kuolemaansa asti.

      Luonto | Raakut osaavat vaihtaa sukupuolta ja jopa tehdä abortteja

      Tilaajalle
    • Tapion kustantama Metsien monimuotoisuus on Maaseudun Tulevaisuuden toimittajan Katja Lammisen esikoisteos.

      Metsiensuojelu | Monimuotoisuuden turvaamisen ei tarvitse käydä metsänomistajalle kalliiksi – tuore tietokirja esittelee keinoja pysäyttää luontokato

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa