Pallaksen turma muistuttaa luonnon arvaamattomuudesta, mutta vaarallisinta on silti liikkumattomuus

Perheretkeilyn iloista somessa intoileva Susanna Ylinen on murtanut myyttejä siitä, mitä vastasyntyneen vauvan, touhukkaan taaperon tai suurperheen äiti voi tehdä.

Hän voi lähteä satojen kilometrien vaellukselle ja ottaa lapsensa mukaan – tai olla ottamatta.

Ylen haastattelussa Ylinen kertoi, että hänen tapansa olla äiti ärsyttää monia. Häntä on syytetty itsekkyydestä, kun ei ole antanut lastensaannin hillitä harrastamistaan.

Pallastunturilla sattui vuoden alussa karmiva onnettomuus, jossa lumivyöryn alle menehtyivät hiihtäen vaeltaneet äiti ja poika.

Uutisten kommenttipalstoilla taivasteltiin, onko lapsia pakko raahata tunturiin vaarallisiin olosuhteisiin. Myös Ylinen on kertonut saaneensa paheksuvia kommentteja vaelluksistaan vauvan kanssa.

Pallaksen turma oli äärimmäisen surullinen tapaus. Se muistuttaa luonnon arvaamattomuudesta ja ihmisen pienuudesta.

Turvallisuus on lasten kanssa retkeilyssä tietenkin kaikkein tärkeintä, eikä mitään riskejä pidä ottaa. Vaarallisinta on kuitenkin liikkumattomuus.

Niin lapset kuin aikuiset viettävät ruutujen äärellä yhä enemmän aikaa. Se kaikki on pois luonnolliselta ihmisten väliseltä vuorovaikutukselta ja liikunnalta.

Nuorten mielenterveys on kriisissä. Keskittymishäiriöt, masennus ja ahdistus lisääntyvät.

Luonto on oiva lääke kaikkiin edellä mainittuihin, ja liikuntatottumukset muotoutuvat jo pienenä. Siksi ei kannattaisi paheksua vanhempia, jotka vaeltavat lastensa kanssa. Päinvastoin he antavat ihailtavat eväät lastensa elämään.

Tuoreessa kirjassaan, jonka ensipainos myytiin välittömästi loppuun, Ylinen puhuu kauniisti yhteydestä, joka lapsiin syntyy yhteisillä retkillä.

Luonnossa lapset eivät joudu kilpailemaan aikuisten huomiosta kotitöiden, palkkatöiden tai television kanssa.

Ylinen on innostava ja inspiroiva esikuva, joskaan ei kaikista samaistuttavin. Kun pelkkä ajatus sekä lapsen että rinkan kantamisesta tuntuu läkähdyttävältä, ei erämaavaellus perheen kanssa kuulosta kovin realistiselta.

Ylinen kuitenkin korostaa, ettei muiden kannata ottaa paineita hänen hieman överiksikin menevistä reissuistaan.

Toisten suoritukset aiheuttavat toisinaan kateuden ja huonommuuden tunnetta. Olisi tärkeää antaa ikävien tunteiden tulla ja mennä.

Energiaa ei kannata tuhlata muiden lyttäämiseen, vaan omaan hyvinvointiin.

Ylen juttu: Susanna Ylisen tapa olla äiti ärsyttää muita – ”Minulle ulkoilu on laiskan ja mukavuudenhaluisen vanhemman teko”