Hallitus ei tiedä itsekään, mistä se neuvottelee EU:ssa – ennallistamiseen pitää paaluttaa tiukat reunaehdot

EU:n ennallistamisasetus on ollut voimassa kohta kaksi vuotta. Hankkeen käytännön vaikutukset ovat edelleen hämärän peitossa. Tiedossa on vain, että ne ovat isot. Hintalapuksi arvioidaan miljardi euroa vuodessa. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö lähettivät viime viikolla kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen lausunnoille. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen on määrä toimittaa se EU-komission arvioitavaksi. Komissiolla on kuusi kuukautta aikaa antaa palautetta Suomen suunnitelmaluonnoksesta, minkä jälkeen Suomella on vielä puoli vuotta aikaa tehdä muutoksia.

Luonnosta on ollut tekemässä 200 asiantuntijaa ja kansalaistilaisuuksiin on osallistunut ympäristöministeriön mukaan 6 000 ihmistä. Mittavasta valmistelusta huolimatta luonnos jättää kaikki olennaiset kysymykset avoimiksi. Ennen kaikkea metsiin kohdistuvat vaatimukset jäävät täysin auki. Taustalla on poliittisia erimielisyyksiä ministeriöiden ja myös hallituspuolueiden välillä. Strategisesta EU-vaikuttamisesta ei ole tietoakaan, kun neuvotteluihin komission kanssa lähdetään laput silmillä ilman omia tavoitteita.

Ennallistamisen tarkoitus on parantaa luonnon tilaa. Tavoite on arvokas, mutta se ei tapahdu ilman kustannuksia. Luonnoksessa todetaan selkeästi, että ennallistamistoimet ovat maanomistajille vapaaehtoisia. Se on tärkeää sanoa ääneen. Kun samalla kuitenkin puhutaan 400 miljoonan euron vuotuisesta rahoitusvajeesta, herää aiheellisia pelkoja. Vaikka toimet olisivat vapaaehtoisia, aiotaanko tietyillä alueilla tuotetun puun tai ruuan myyntiä rajoittaa. Harmaa suojelu voi tulla vastaan myös montaa muuta kautta.

Hallituksen pitää ottaa lausuntopalaute vakavasti ja tehdä luonnokseen tarvittavia täsmennyksiä. Nyt tarvitaan ryhdikästä kansallista edunvalvontaa ja suomalaisen maa- ja metsätalouden puolustamista. EU-komission kanssa pitää neuvotella tiukoista reunaehdoista lähtien. Varsinaiset ennallistamistoimet jäävät seuraavan hallituksen päätettäviksi. Se ei tarkoita, että nykyinen hallitus voi heittää asiassa hanskat tiskiin. Aihe herättää epäilemättä keskustelua myös eduskuntavaaleissa. Vuosia jatkunut ennallistamispuhe kaipaa viimein konkretiaa.