Ei menty Koijärvelle tai satumetsään villapaita päällä, vaan pääkallopaikalle vihreiden puoluetoimistolle Helsingin Mannerheimintielle.
Puoluesihteeri Anna Moring ei saanut aikatauluihinsa sopimaan haastattelua hänelle tärkeään paikkaan, joka sopisi maakuntia käsittelevään haastatteluun.
Hän itse asiassa unohti haastattelun, mutta pahoitteli asiaa suuresti ja poistui tunniksi puheenjohtajiston strategiapäivän palaverista, jossa oli mukaan lukien puolueen puheenjohtaja Sofia Virta.
Moring kaipaa avukseen sihteeriä, jonka pestin edellinen puoluesihteeri lakkautti.
Videolla hän kertoo, missä olisi halunnut tehdä haastattelun.
Moring on ollut puolueessa 2010-luvun taitteesta asti. Hän haki Euroopan parlamenttiin jo vuonna 2009, ja on sittemmin toiminut muun muassa Vihreiden naisten puheenjohtajana sekä virkaa toimittavana pääsihteerinä.
Puoluesihteeriksi hän haki vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen, kun vihreät hävisi ”ihan isolla kädellä”. Puolue menetti tuolloin seitsemän kansanedustajapaikkaa ja kannatus laski 11,5 prosentista seitsemään verrattuna vuoteen 2019.
”Me olimme hukanneet vision. Olimme sisäänpäin kääntyneitä.”
Hän ajatteli, että puolue voisi hyötyä hieman sivummalta tulevasta hahmosta.
”Me olimme hukanneet vision. Olimme sisäänpäin kääntyneitä. Minun ja Virran visio on se, että tuodaan ihmisille toivoa – että kaikki voi mennä myös paremmin.”

Perinteisen aluepolitiikan perään Moring ei haikaile.
”Aluepolitiikan pitää uudistua tunnistamaan se, mikä alueiden tilanne on tällä hetkellä.”
Uudenlaisessa aluepolitiikassa pitäisi hänen mukaansa huomioida maailman megatrendit, kuten kaupungistuminen.
Moring siteeraa pariin otteeseen kokoomuslaisen presidentti J.K Paasikiven lainausta: ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen.” Moringin mukaan alueiden kehittämisessä pitäisi keskittyä niiden omiin vahvuuksiin yhden mallin sijaan.
”Se onkin tuhannen taalan kysymys.”
Esimerkiksi puoluesihteeri nostaa Kajaanin, jossa kulttuuriin panostamalla voidaan pitää nuoria ja naisia paikkakunnalla. Tosiasia on, että useat naiset muuttavat pois maaseutualueilta.
”Jos olisi vain miesvaltaisia aloja, ihmiset eivät voisi siellä hyvin ja naiset katoaisivat muihin kaupunkeihin.”

Miten tiukassa taloustilanteessa huolehditaan maakuntien elinvoimasta ja kehityksestä?
”Se onkin tuhannen taalan kysymys.”
Moringin mukaan on hyvä uutinen, että talouskasvu on käynnistynyt. Vihreät näkee kasvupotentiaalia vihreässä siirtymässä, kunhan siihen tartutaan etunenässä.
”Nykyisen kaltaisen hallituksen menoleikkauksiin pohjautuva säästäminen näivettää myös maakuntia.”
Eduskuntapuolueet ovat kuitenkin sitoutuneet isoihin sopeutuksiin ‒ piti velkajarru tai ei.
”Nykyisen kaltaisen hallituksen menoleikkauksiin pohjautuva säästäminen näivettää myös maakuntia. Siihen ei voida seuraavassa hallituksessa mennä. Verot ja kasvutoimet pitää ottaa isolla kädellä mukaan.”

Moringilta ei saa vastausta siihen, sitoutuuko vihreät puolueena EU:n tulevassa rahoituskehyksessä ohjaamaan enemmän kansallista rahaa maatalouteen ja aluekehitykseen.
Nykyistä mallia hän kuitenkin kritisoi.
”EU-tukimallit ovat monella tavoin ongelmallisia sekä maaseudulle ja maanviljelijöille että kaikille, jotka yrittävät missään maaseudulla mitään.”
”Ihmiset joutuvat tekemään täysin järjettömiä ratkaisuja, kuten seisottamaan peltoja tyhjillään, jotta saisivat EU-rahaa.”
Vihreiden pitkäaikainen tavoite on, että tukia ohjaamalla voidaan ohjata myös ruoantuotantoa nykyistä kestävämpään suuntaan.
”Nyt rahoitus ei tee sitä kovin tehokkaasti.”
Moring kuitenkin korostaa, että muutokset pitää tehdä hitaasti ja pitkillä siirtymäajoilla.
”Maatalouspolitiikan suuntaa pitää muuttaa niin, että huomioidaan ihmisten todellisuus.”

Vihreiden politiikka on kiistatta vaikuttanut maaseudun ja maakuntien kehitykseen. Mitä saavutuksia Moring haluaa tuoda esille?
Ensin hän haluaa purkaa vastakkainasettelua.
”Meitä on turhaan yritetty leimata kaupunkien puolueeksi. Me tiedetään, mitä kaupungeissa pitäisi tehdä, mutta se ei tarkoita etteikö me tiedetä mitä maaseudulla pitäisi tehdä.”
Sitten hän palaa jälleen vihreään siirtymään ja tuulivoimasta saatuihin verotuloihin.
”Pienissä kunnissa ylläpidetään kouluja tai terveyskeskuksia näillä verotuloilla. Ne ovat samalla lisänneet yrittäjyyttä ja toimeliaisuutta.”
”Meitä on turhaan yritetty leimata kaupunkien puolueeksi.”
Konkreettisiksi saavutuksiksi Moring nostaa ympäristönsuojelun lainsäädännöt, kuten vesistöjen suoja-alueet.
Vihreä siirtymä kaikissa mahdollisissa muodoissaan on hänen mukaansa avain maakuntien elinvoiman ylläpitoon ja tulevaisuuden tekemiseen.
Puoluesihteeri antaa tunnustusta myös keskustalle, vaikka puolueet ovatkin keskenään olleet tiukoissa konflikteissa luonnonvarojen ja maankäytön kysymyksissä. Hän peräänkuuluttaa nykyistä enemmän dialogia keskustan suuntaan.

Bonuksena MT kysyi vielä puoluesihteerin näkemystä ympäristöjärjestöjen metsien tarkastuksiin, jotka ovat aiheuttaneet metsänomistajille puukaupan pysähtymisiä.
Moring kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Hän sanoo ymmärtävänsä sekä luonnonsuojelijoiden että metsänomistajien huolia.
”Meillä on paljon kaikenikäisiä ihmisiä, jotka ovat huolissaan ympäristön tilasta. He toimivat tästä huolesta lähtöisin.”
Hän sanoo uskovansa, että aktivistit ymmärtävät hyvin, mikä on yksittäisen metsänomistajan huoli omasta toimeentulostaan ja omaisuuden vapaasta käytöstä.
”Uskon myös sen, että metsänomistajat ymmärtävät, että he omistavat arvokkaita luontotyyppejä ja ymmärtävän luonnonsuojelijoiden huolen niiden häviämisestä.”
Hän toivoo, että osapuolet rakentaisivat molemmin puolista ymmärrystä keskusteluiden kautta.
”Minulle on täysin selvää, että jos yksityisen metsänomistajan metsien käyttöä rajoitetaan, sen metsänomistajan pitää saada siitä korvaus. Sen takia luonnonsuojeluun tarvitaan selvästi lisää rahaa.”
47-vuotias dosentti ja filosofian tohtori sukupuolentutkimuksesta.
Syntynyt ja varttunut Helsingissä.
Asuu Helsingissä ja asunut myös Turussa.
Vihreiden puoluesihteeri kesäkuusta 2023.
Viettää kesänsä Turun saaristossa Korppoossa.
Perheeseen kuuluu kaksi lasta ja kissa.
Tämä haastattelu on osa sarjaa, jossa Maaseudun Tulevaisuus haastattelee eduskuntapuolueiden puoluesihteerit kesän 2026 aikana. Aiemmat haastattelut löydät jutun lopusta.