

Kaurapuuro tai lohikeitto. Näin voisi leikkisästi luonnehtia kisassa vielä mukana olevia presidenttiehdokkaita heidän paljastamiensa herkkuruokien perusteella.
Suomen presidentinvaalin toinen kierros käydään sunnuntaina. Silloin presidentiksi valitaan joko valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto tai kokoomuksen Alexander Stubb.
Viime viikot ehdokkaat ovat kosiskelleet etenkin maakuntien äänestäjien kannatusta, vaikka kumpaakaan pidetä erityisen maaseutuhenkisenä.
MT:n maaseutuvisassa Haavisto voitti Stubbin täpärästi maaseututietämyksellään.
Joka tapauksessa seuraava presidentti on Suomen historian toinen Helsingissä syntynyt presidentti, sillä pääkaupungista ovat kotoisin molemmat ehdokkaat.
Ehdokkaat kiertävät toreja vielä viime metreille asti.
Stubb kiertää perjantaina Kouvolassa, Iitissä, Lahdessa, Järvenpäässä, Sipoossa ja Vantaalla. Lauantaina tapahtumia on vielä pääkaupunkiseudulla.
Haaviston reitillä ovat perjantaina Vantaa, Kuopio, Pieksämäki ja Jyväskylä. Lauantaina vaalibussi kurvaa Mikkeliin, Kouvolaan, Lahteen ja Tampereelle.
Sunnuntaina ehdokkaat itse ja koko Suomi saavat tietää, kumpi heistä on voittaja.
Pitkän poliittisen uran tehnyt Haavisto muistetaan viimeksi ulkoministerin virastaan, jossa hän pääsi muun muassa allekirjoittamaan Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen.
Hän nousi eduskuntaan vuonna 1987 kovalla vaalipäivän äänituloksella, johon hänet siivitti onnistunut esiintyminen Yleisradion vaalikeskustelussa.
Haavisto oli puolueeksi rekisteröityvän vihreän liikkeen kantavia voimia, ja toimi puolueen puheenjohtajana vuosina 1993–1995.
Vuonna 1995 hän tippui eduskunnasta, mutta hänet nostettiin eduskunnan ulkopuolelta Paavo Lipposen hallituksen ympäristöministeriksi.

Ympäristöministerinä hän lähti vetämään EU:n Natura-hankkeen toimeenpanoa Suomessa. Se suututti maanomistajat, joista osa koki, että heidän maitaan suojeltiin väärin perustein ja heiltä kysymättä.
Haavisto on ollut presidenttiehdokkaana kahdesti aiemminkin. Vuonna 2012 hän nousi varsinkin nuorison ja kulttuuriväen suosioon ja ohitti vaalipäivän kirillään Paavo Väyrysen (kesk.) edeten toiselle kierrokselle Sauli Niinistöä (kok.) vastaan.

Toisella kierroksella Niinistö vei voiton. Sama asetelma toistui kuusi vuotta myöhemmin, jolloin peli ratkesi jo ensimmäisellä kierroksella, mutta Haavisto sai jälleen toiseksi eniten ääniä.

Vuodesta 2018 eteenpäin Haavistoa pidettiinkin kenties Niinistön potentiaalisimpana seuraajaehdokkaana.
Presidenttikilvasta vaikutti pitkään tulevan Haaviston ja keskustan Olli Rehnin välinen mittelö.

Porvarileirin kärkiehdokkaaksi nousi kuitenkin Rehnin sijaan kokoomuksen Alexander Stubb.
Stubbin ehdokkuus ja menestys olivat yllätys siinä mielessä, että EU-yliopistossa professorina toimineen Stubbin uskottiin viihtyvän maailmalla paremmin kuin koti-Suomen politiikassa.

Stubbin uskottiin myös havittelevan mieluummin EU-komissaarin kuin presidentin virkaa. Kokoomuksen puoluehallitus kuitenkin päätyi tukemaan Stubbia ehdokkaaksi kokouksessa, josta vastaehdokkaana pidetty Antti Häkkänen poistui kiireellä kesken kaiken.
Stubbin edellinen taival kotimaan politiikassa päättyi huonosti.
Ilkka Kanervan tekstiviestikohun jälkeen europarlamentista ulkoministeriksi kutsuttu Stubb nousi seuraavissa vaaleissa eduskuntaan koko puolueensa ääniharavana.
Myöhemmissä tehtävissä ei sujunut yhtä hyvin. Kataisen hallituksen ulkomaankauppa- ja eurooppaministerinä hän vaikutti turhautuneelta uusiin tehtäviinsä.

Myöhemmin hän seurasi Kataista kokoomuksen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi, ja oli seuraavassa Sipilän hallituksessa valtiovarainministerinä.
Stubbin pääministerikauteen pettyivät käytännössä kaikki. Varsinkin loppuaikoina hallitus oli eripurainen ja tunnelma sekava. Stubb kiinnitti huomiota lähinnä räväköillä tempauksillaan ja pääministerin tehtävää ravistelleilla esiintymisillään.

Stubbin suvereeni esiintyminen presidenttikilvan aikana on kuitenkin nostanut häntä uudelleen kansan suosioon. Hän on toistuvasti vakuuttanut kypsyneensä ulkomailla vietettyjen vuosien aikana ja esiintynyt sen mukaisesti.
Monin tavoin Stubbin ja Haaviston keskinäinen kamppailu toisella kierroksella ei olekaan yllätys.
Vanhan kaavan mukaan toisella kierroksella vastakkain on oikeiston ja vasemmiston kärkiehdokas. Stubbin etua puoltaa myös se, että hän on suosituimman puolueen ehdokas.
Entiset ulkoministerit ovat myös kenties kaikista kisaan lähteneistä ehdokkaista kaikkein parhaiten ulkomailla verkostoituneet.
Lisäksi jopa joulukuussa arvotut presidentinvaalien ehdokasnumerot vaikuttivat ennakoivan juuri tätä toisen kierroksen taisteluparia.
Toisen kierroksen ehdokkaat vierailivat tiistaina MT Livessä. Heidän vastauksiaan kysymyksiin siellä ja muita MT:n mainiota vaalisisältöjä löydät alta.